Useimpia seuraavista termeistä käytetään kurssin aikana, ja ne selitetään perusteellisesti muissa osioissa. Tämä osio on tarkoitettu viitteeksi/sanastoksi, jonka avulla voit virkistää muistiasi lukemisen aikana.
Suoritinta eli keskusyksikköä (CPU) voidaan pitää tietokoneen aivoina. Se suorittaa ohjelmien antamien ohjeiden mukaan loogisia, aritmeettisia ja ohjaavia toimintoja sekä syöttö-/tulostustoimintoja.
Nykyaikaisissa suorittimissa yhdellä integroidulla piirillä on useita suoritinyksiköitä. Näitä suoritinyksiköitä kutsutaan normaalisti ytimiksi. Tavallisissa kotitietokoneissa, kuten kannettavissa tietokoneissa, pöytätietokoneissa, puhelimissa ja tableteissa, on tyypillisesti 4–8 ydintä. Palvelinsuorittimissa, joita käytetään esimerkiksi supertietokoneissa, on tällä hetkellä 64 ydintä tai jopa enemmän. Suorittimessa olevien ytimien lukumäärä on kasvanut jatkuvasti.
Grafiikkasuoritin on suoritinyksikkö, joka on erikoistunut hyvin yksinkertaiseen mutta nopeaan aritmetiikkaan. Alun perin nämä suorittimet oli tarkoitettu tietokonegrafiikan hahmonnukseen esimerkiksi videopeleissä ja visuaalisissa tehosteissa.
Suurteholaskennan sovellukset ja simulaatiot voidaan usein muuntaa suureksi joukoksi yksinkertaista aritmetiikkaa. Tästä johtuen grafiikkasuorittimet ovat usein hyviä työkaluja suurteholaskennan algoritmien "kiihdyttämiseksi".
Levyllä tarkoitetaan tietokoneen käyttämää pitkäaikaista tallennustilaa. Levyjen käyttö on yleensä hidasta, mutta nopeus vaihtelee laitteen mukaan. Näitä laitteita ovat esimerkiksi kiintolevyasema kiintolevyasema(HDD), puolijohdeasema(SSD) ja USB-asema, joka on eräänlainen puolijohdeasema. Levyjen lisäksi pitkäaikaiseen tallentamiseen käytetään joskus nauha-asemia
Muistilla tarkoitetaan yleensä RAM-muistia (Random Access Memory). Muisti on väliaikainen tallennustilaa johon ohjelmakoodi ja ohjelman ajonaikana käyttämät tiedot ladataan. Muistin käyttö on paljon nopeampaa kuin levyn käyttö, mutta kun tietokone sammutetaan, muisti tyhjentyy.
Välimuisti erityinen nopea muisti joka on yleensä sisäänrakennettu suorittimeen, minkä johdosta ytimet pystyvät käyttämään välimuistia erittäin nopeasti. Nimensä mukaisesti välimuisti toimii "välittäjänä", CPU ei käytä muistia suoraan vaan tiedot luetaan tai kirjoitetaan aina ensin välimuistiin.
Solmu pitää sisällään yhden tai useampia suorittimia sekä muistia. Solmu on supertietokoneen perusrakenneyksikkö. Solmu, johon kytkettäisiin näyttö, näppäimistö ja hiiri vastaisi pitkälti pöytätietokonetta. Kyseessä olisi erittäin tehokas tietokone, mutta kuitenkin tietokone. Vastaavasti tavallista kannettavaa tietokonetta voisi ajatella solmuna ja supertietokoneen voisi periaatteessa rakentaa yhdistämällä useita tietokoneita.
Supertietokone tai klusteri on massiviinen tietokonejärjestelmä, joka on muodostettu yhdistämällä suuri määrä solmuja nopealla tietoverkolla. Kuten solmu-osiossa kerrottiin, kokoelman kannettavia tietokoneita voisi periaatteessa yhdistää klusteriksi.
Jotta satojen tai jopa tuhansien solmujen välinen kommunikointi tapahtuisi mahdollisimman pienellä viiveellä, on supertietokoneen solmut yhdistettävä erityisellä kytkentäverkolla. Kodin reititintä, joka mahdollistaa puhelimen ja kannettavan tietokoneen välisen tiedonsiirron, voidaan pitää esimerkkinä kytkentäverkkolaitteesta. Supertietokoneissa käytettävät kytkentäverkot ovat luonnollisesti paljon kodin verkkoja kehittyneempiä ja tehokkaampia.
Virtualisoinnilla simuloidaan erilaisia tietokonelaitteita, joita on mahdollista käyttää fyysisten laitteiden tapaan. Virtualisoinnin avulla voidaan esimerkiksi käyttää samassa laitteessa useita eri käyttöjärjestelmiä yhtä aikaa. Esimerkiksi yhdestä 64-ytimisestä suorittimesta koostuvassa solmussa voitaisiin käynnistää 64 virtuaalikonetta niin, että joka ydintä käyttäisi erillinen itsenäinen käyttöjärjestelmä. Jossakin mielessä jokaista virtuaalikonettakin voidaan pitää itsenäisenä solmuna jolloin yhden tietokoneen sisällä on 64 itsenäistä "tietokonetta". Nämä 64 virtuaalikonetta voidaan yhdistää virtuaalisesti, jolloin solmun sisällä on virtuaalinen klusteri.
Virtuaalikone on virtualisointitekniikalla luotu itsenäisen tietokoneen simulointi. Hyviä esimerkkejä virtuaalikoneista ovat vanhojen videopelikonsolien emulaattorit nykyaikaisissa tietokoneissa. Toinen esimerkki virtuaalikoneesta on Linuxin suorittaminen Windows-tietokoneessa.
MPI (Message Passing Interface) on rinnakkaisohjelmoinnin menetelmä, jonka avulla useat solmut tai ytimet voivat kommunikoida keskenään rinnakkaislaskennan aikana. MPI:tä käytettäessä laskentaongelma jaetaan tehtäviin joilla kullakin on erillinen muisti. Tehtävä ei voi käyttää suoraan toisen tehtävän tietoja vaan tietojen vaihto tehtävien välillä tapahtuu lähettämällä ja vastaanottamalla viestejä tehtävältä toiselle. Supertietokoneiden solmujen muistit ovat erillisiä, joten usean noodin yhtäaikainen käyttäminen rinnakkaislaskentaan vaatii useimmiten MPI:n käyttämistä.
OpenMP on rinnakkaisohjelmoinnin menetelmä, joka perustuu jaettuun muistiin. Rinnakkaislaskennan kuluessa eri tehtävät voivat vaihtaa tietoja suoraan yhteisen jaetun muistin kautta tavallisilla luku- ja kirjoitusoperaatioilla. Koska OpenMP edellyttää yhteistä muistia, sitä ei voida käyttää koko klusterissa vaan ainoastaan yhdessä solmussa.