00.01-00.05: Seuraavaksi puhutaan adjektiivien muodoista
00.06-00.10: ja taivutuksesta yhdessä substantiivien kanssa.
00.11-00.16: Käsittelimme aiemmin substantiivin taivutusta.
00.17-00.22: Substantiivit taivutetaan suvun ja luvun mukaan.
00.23-00.30: Kun taivutetaan adjektiiveja, ollaan riippuvaisia substantiivista.
00:31-00.40: Substantiivi määrittelee suvun ja luvun kautta sen, miten adjektiivia taivutetaan.
00.42-00.46: Substantiiveissa on en- ja ett-sukuisia sanoja,
00.47-00.53: jotka voivat olla yksikössä tai monikossa.
00.54-01.04: Adjektiivin taivutukseen vaikuttaa se, että substantiivi on joko epämääräinen vai määräinen.
01.05-01.10: Voidaan siis puhua yleisesti jostakin asiasta tai tietystä asiasta,
01.11-01.14: ja molemmilla on oma muotonsa.
01.15-01.20: Ehkä muistat, että adjektiiveilla on kolme muotoa.
01.21-01.28: Kuulostaa hassulta, että adjektiiveilla on kolme ja substantiiveilla neljä muotoa.
01.29-01.34: Adjektiiveilla on kolme muotoa – perusmuoto,
01.35-01.39: niin sanottu t-muoto ja monikon a-muoto.
01.40-01.44: Varmasti sinulla on tällainen muistisääntö,
01.45-01.50: mutta et välttämättä muista, mihin se käytännössä liittyy.
01.51-01.56: Otetaan esimerkiksi suomen sana nätti, ruotsiksi fin.
01.57-02.01: Aina, kun meillä on en-sukuinen sana,
02.02-02.06: adjektiivi on perusmuodossa - fin.
02.07-02.12: Jos taas substantiivi on ett-sukuinen sana,
02.13-02.17: meidän täytyy osoittaa se myös adjektiivissa.
02.18-02.24: Tällöin käytetään ett-sukuisen sanan t-kirjainta
02.25-02.29: myös siellä adjektiivin muodossa,
02.30-02.34: jolloin saadaan muoto fint.
02.35-02.40: Monikossa ja määräisessä muodossa
02.41-02.45: adjektiivin perään lisätään a-kirjain,
02.46-02-50: ja suomen kielen nätti-sanasta
02.51-02.55: monikon määräiseksi muodoksi tulee fina.
02.56-03.01: Otetaan esimerkiksi vielä suomen kielen sana kiltti
03.02-03.07: ja taivutetaan siitä adjektiivin eri muotoja.
03.08-03.13: Perusmuoto on ruotsiksi snäll,
03.13-03.17: jota käytetään en-sukuisten substantiivien kanssa.
03.19-03.23: Jos adjektiivi liittyy ett-sukuiseen substantiiviin,
03.24-03.28: lisätään t-pääte ja saadaan snällt.
03.29-03.35: Jos meillä on monikossa tai määräisessä muodossa oleva substantiivi
03.36-03.40: adjektiivi saa a-muodon eli snälla.
03.41-03.45: Koko taivutus on näin ollen snäll, snällt, snälla.
03.48-03.52: Muistatko, kun substantiivin taivutuksessa
03.53-03.57: esiintyi sana tyttö, en flicka?
03.58-04.02: Katsotaan, mitä taivutukselle tapahtuu,
04.03-04.08: kun on määre, eli adjektiivi, joka laitetaan substantiivin eteen
04.09-04.12: ja taivutetaan joko en- tai ett-sukuisen sanan kanssa.
04.13-04.18: Käytetään esimerkkinä sanaa tyttö, joka on meille tuttu
04.19-04.22: ja sanaa kaunis, fin,
04.23-04.26: tai nätti se taisi äsken olla.
04.27-04.30: Otetaan ensin yksikön epämääräinen muoto.
04.31-04.34: Kun puhutaan kenestä tahansa kauniista, nätistä tytöstä,
04.35-04.38: meillä on artikkeli en,
04.39-04.42: koska tyttö on ruotsiksi a-kirjaimeen päättyvä substantiivi,
04.43-04.46: eli en flicka.
04.47-04.51: Väliin laitetaan adjektiivi, joka taipuu substantiivin mukaan
04.52-04.55: eli en fin flicka.
04.56-05.02: Tästä syystä pitää tietää, minkä sukuinen substantiivi on.
05.03-05.07: Näin pystyt tuottamaan yksikön epämääräisen muodon.
05.09-05.13: Muistatko, kun äsken kerroin, että
05.14-05.17: adjektiivin määräinen muoto ja monikko
05.18-05.21: saavat aina a-päätteen?
05.22-05.26: No, jos muistat, niin adjektiivin taivutus
05.27-05.30: on oikeastaan hyvin helppoa.
05.31-05.37: Eli 75 prosenttia taivutuksesta menee a-päätteen mukaan.
05.38-05.41: Katsopas, mitä tapahtuu.
05.42-05.45: Meillä oli äsken yksikön epämääräinen en fin flicka,
05.46-05.50: ja nyt se halutaan muuttaa määräiseen.
05.51-05.54: Puhutaan tietystä kauniista tytöstä.
05.55-05.58: Silloin meillä on oltava määräisen artikkeli den,
05.59-06.03: joka on nyt uusi artikkeli en-artikkelin rinnalle.
06.04-06.08: En-artikkeli viittaa mihin tahansa tyttöön.
06.09-06.13: Den tulee siinä vaiheessa, kun meillä on adjektiivi ja substantiivi
06.14-06.18: ja haluamme puhua tietystä tytöstä yksikössä
06.18-06.22: silloin, kun seuraavaksi sanaksi tulee adjektiivi.
06.24-06.27: Kuten äsken sanoin,
06.28-06.31: kaikki muut muodot saavat a-päätteen,
06.32-06.37: jolloin yksikön määräinen on den fina flickan.
06.39-06.41: Seuraava muoto on monikko.
06.42-06.45: Koska monikon ensimmäinen on epämääräinen,
06.46-06.50: me emme tarvitse siellä määräisyyttä osoittavaa artikkelia.
06.51-06.55: Se on ainut kohta, jossa artikkelia ei ole lainkaan.
06.56-07.01: Meillä säilyy kuitenkin lupaamani a-muoto adjektiivissa.
07.02-07-06: Näin ollen ketkä tahansa kauniit tytöt
07.07-07.11: on taivutuksessa muodossa fina flickor.
07.14-07.17: Jos taas halutaan puhua tietyistä kauniista tytöistä,
07.18-07.22: tarvitaan määräisyyttä osoittava artikkeli,
07.23-07.26: joka monikossa on de.
07.27-07-30: Kuten lupasin, artikkeli säilyy a-muotoisena,
07.31-07.35: jolloin meille tulee de fina flickorna.
07.39-07.43: Otetaan esimerkki myös ett-sukuisesta substantiivista.
07.44-07.48: Tuttu sana aiemmista opinnoista on ett hus eli talo.
07.49-07.53: Talo voisi olla vaikkapa iso, eli stor.
07.54-07.57: Stor on tämä perusmuoto adjektiivista.
07.59-08.02: Yksikön epämääräisessä muodossa
08.03-08.06: adjektiivi määrittää substantiivia
08.07-08.10: eli kertoo, millainen se substantiivi on.
08.12-08.16: Tällöin pitää osata taivuttaa substantiivin suvun mukaan.
08.20-08.23: On ett-substantiivi, ja suvun täytyy näkyä adjektiivissa.
08.24-08.27: Näin saamme taivutuksen ett stort hus.
08.29-08.32: Meillä on siis sana ett hus, johon lisätään sana stor.
08.33-08.36: Sanaa täytyy taivuttaa yksikön epämääräisessä
08.37-08.40: ett-sanan mukaan eli ett stort hus.
08.44-08.48: Muistatko, kun kerroin matemaattisesta jakaumasta?
08.49-08.52: 75 prosenttia taivutuksista on a-päätteisiä.
08.54-08.57: Kaikki loput adjektiivimuodot ovat taivutuksessa
08.58-09.01: näitä a-päätteisiä sanoja.
09.04-09.07: Eli, mitä nyt tehdään seuraavaksi?
09.08-09.11: Äskeinen yksikön epämääräinen muoto, iso talo,
09.12-09.15: tarkoittaa mitä tahansa isoa taloa – ett stort hus.
09.16-09.19: Nyt halutaan puhua siitä tietystä talosta,
09.20-09.22: se tai tuo iso talo.
09.24-09.27: Otetaan määräisyyttä osoittava artikkeli det,
09.28-09.32: artikkelista määräinen eli a-päätteinen muoto ja
09.33-09.37: substantiivista määräisyyttä osoittava muoto huset.
09.38-09.42: Näin saadaan taivutus det stora huset.
09.44-09.47: Monikon epämääräisessä muodossa
09.48-09.51: ei tarvita artikkelia siihen eteen.
09.52-09.55: Adjektiivi säilyy a-muotoisena,
09.56-09.58: ja meillä on adjektiivi stora.
09.59-10.02: Nyt on kyse ett-sukuisista sanoista.
10.03-10.07: Ne ovat monesti yksikön ja monikon epämääräisessä
10.08-10.10: samassa muodossa.
10.11-10.16: Monikon epämääräinen muoto, mitkä tahansa isot talot, on stora hus.
10.17-10.20: Jos taas halutaan puhua tietyistä isoista taloista,
10.21-10.25: otetaan taas määräisyyttä osoittava artikkeli de,
10.26-10.29: muistetaan, että adjektiivi on a-muodossa
10.30-10.34: ja taivutetaan monikon määräiseen muotoon
10.35-10.40: ne isot talot eli de stora husen.
Mielenkiintoinen ammatti
ett intressant yrke, det intressanta yrket, intressanta yrken, de intressanta yrkena
Pitkä koulutus
en lång utbildning, den långa utbildningen, långa utbildningar, de långa utbildningarna
Uusi koulutusohjelma
ett nytt utbildningsprogram, det nya utbildningsprogrammet, nya utbildningsprogram, de nya utbildningsprogrammen
Vaikeat opinto/opinnot en svår studie, den svåra studien, svåra studier, de svåra studierna
Ahkera opiskelija en flitig studerande, den flitiga studeranden, flitiga studerande, de flitiga studerandena
90 minuutin luento
en 90 minuter lång föreläsning, den 90 minuter långa föreläsningen, 90 minuter långa föreläsningar, de 90 minuter långa föreläsningarna
Hyödyllinen harjoitus
en nyttig övning, den nyttiga övningen, nyttiga övningar, de nyttiga övningarna
Monimutkainen tehtävä
en komplicerad uppgift, den komplicerade uppgiften, komplicerade uppgifter, de komplicerade uppgifterna
Innostava projekti
ett inspirerande projekt, det inspirerande projektet, inspirerande projekt, de inspirerande projekten
Tärkeä tieto/tietämys
en viktig kunskap, den viktiga kunskapen, viktiga kunskaper, de viktiga kunskaperna
Eettinen tutkimus
en etisk undersökning, den etiska undersökningen, etiska undersökningar, de etiska undersökningarna
Kolmiosainen tentti
en tredelad tenta, den tredelade tentan, tredelade tentor, de tredelade tentorna
Ansaittu opintopiste
en förtjänad studiepoäng, den förtjänade studiepoängen, förtjänade studiepoäng, de förtjänade studiepoängen
Uusi vaihto-opiskelija
en ny utbytesstudent, den nya utbytesstudenten, nya utbytesstudenter, de nya utbytesstudenterna
Mielenkiintoinen raportti
en intressant rapport, den intressanta rapporten, intressanta rapporter, de intressanta rapporterna
Raskas lukukausi
en tung termin, den tunga terminen, tunga terminer, de tunga terminerna
Arvostettu korkeakoulu
en uppskattad högskola, den uppskattade högskolan, uppskattade högskolor, de uppskattade högskolorna
Arvostettu työpaikka
en uppskattad arbetsplats, den uppskattade arbetsplatsen, uppskattade arbetsplatser, de uppskattade arbetsplatserna
Mieluinen työ
ett omtyckt jobb, det omtyckta jobbet, omtyckta jobb, de omtyckta jobben
Vaativa työ
ett krävande arbete, det krävande arbetet, krävande arbeten, de krävande arbetena
Pieni yritys, firma
ett litet företag, det lilla företaget, små företag, de små företagen
Tärkeä suositus
en viktig rekommendation, den viktiga rekommendationen, viktiga rekommendationer, de viktiga rekommendationerna
Uusi ura
en ny karriär, den nya karriären, nya karriärer, de nya karriärerna
Edellinen työnantaja
en föregående arbetsgivare, den föregående arbetsgivaren, föregående arbetsgivare, de föregående arbetsgivarna
Ahkera työntekijä
en flitig arbetstagare, den flitiga arbetstagaren, flitiga arbetstagare , de flitiga arbetstagarna
Tympeä työtehtävä
en tråkig arbetsuppgift; den tråkiga arbetsuppgiften, tråkiga arbetsuppgifter, de tråkiga arbetsuppgifterna
Hyvä työhaastattelu
en bra anställningsintervju, den bra anställningsintervjun, bra anställningsintervjuer, de bra anställningsintervjuerna
Tavallinen luontaisetu
en vanlig förmån, den vanliga förmånen, vanliga förmåner, de vanliga förmånerna
Matala palkka
en låg lön, den låga lönen, låga löner, de låga lönerna
Iso laina
ett stort lån, det stora lånet, stora lån, de stora lånen
Realistinen palkkavaatimus
ett realistiskt lönekrav, det realistiska lönekravet, realistiska lönekrav, de realistiska lönekraven
Raskas vuorotyö
ett jobbigt skiftarbete, det jobbiga skiftarbetet, jobbiga skiftarbeten, de jobbiga skiftarbetena
Innovatiivinen liikeidea
en innovativ affärsidé, den innovativa affärsidén, innovativa affärsidéer, de innovativa affärsidéerna
Rentouttava kahvitauko
en avslappnande fikarast, den avslappnande fikarasten, avslappnande fikaraster, de avslappnande fikarasterna
Valitse oikea vaihtoehto alasvetovalikosta.
Luetun ymmärtäminen. Vastaa kysymyksiin suomeksi.
Kunskap testas oftast med en tentamen, en tenta. Beroende på ämne kan tentorna variera. De vanligaste typerna av tentor är antingen flervalsfrågor eller essäfrågor. På tentan gäller det att visa den viktigaste kunskapen för just den frågan. När man väl blir godkänd är det dags att få de förtjänade studiepoängen.
Trots att man kanske har en tung termin bakom sig, är det hela tiden viktigt att hålla i minnet, vilket det slutliga målet är med ens studier. Jag tycker att det är värt att lite titta om man kan avlägga kurser vid andra uppskattade högskolor. Då lär man sig hur saker och ting fungerar på olika ställen.
För mig är de praktiska erfarenheterna i arbetslivet avgörande för vad jag vill bli när jag blir stor. Jag tycker att en utbildning ger bra kunskaper, men praktiken visar var man trivs.
Käännä lauseet ruotsiksi.
Adjektiivin vertailumuodot
Vertailumuotoja on yleensä kolme:
| Positiivi | Komparatiivi | Superlatiivi | :-----------: | :--------------: | :--------------: | fin | finare | finast | hieno/nätti | hienompi/nätimpi | hienoin/nätein
Huom! Jos adjektiivin pääte on -e tai -isk, lisätään edellisen mallin päätteen sijaan sana mera (komparatiivi) tai mest (superlatiivi) adjektiivin eteen.
| Intresserad, -t, -de | mera intresserad, -t, -de | mest intresserad, -t, -de | :------------------: | :---------------------------: | :---------------------------: | kiinnostunut | kiinnostuneempi | kiinnostunein
Vertailu, som ja än:
Jag är äldre än min bror. Olen vanhempi kuin veljeni.
Kalle är lika bra på tennis som Ville. Kalle on yhtä hyvä tenniksessä kuin Ville.
Poikkeukset
| perusmuoto | komparatiivi | superlatiivi | :--------: | :----------: | :----------: | god | bättre | bäst | ung | yngre | yngst | tung | tyngre | tyngst | stor | större | störst | lång | längre | längst | låg | lägre | lägst | dålig | sämre | sämst | bra | bättre | bäst | gammal | äldre | äldst | liten, lite | mindre | mist | många | fler(a) | flest | mycket | mer(a) | mest | gärna | heller | helst
Keksi kuvan perusteella 5 lausetta, jossa käytät adjektiivin vertailua