Tervetuloa osioon Verbit. Aloita katsomalla video ja jatka sen jälkeen tehtäviin. Lycka till!
00.02-00.07: Seuraavana vuorossa ovat verbit, verbien taivutus ja aikamuodot.
00.08-00.12: Katsotaan ensin, mitä meillä tässä kaaviossa on.
00.13-00.18: Näin voimme paremmin hyödyntää kaaviota.
00.19-00.24: Katsotaan ensin ylärivissä olevia otsikoita.
00.25-00.30: Ne ovat infinitiivi, preesens, imperfekti ja supiini.
00.31-00.34: Nämä ovat kielioppitermejä, jotka voivat
00.35-00.39: osittain olla tuttuja, vaikka kaikkia ei muistaisikaan.
00.41-00.45: Infinitiivi viittaa verbin perusmuotoon.
00.46-00.49: Siitä muodostetaan verbin aikamuodot -
00.50-00.52: preesens eli nykyhetki
00.53-00.55: imperfekti eli mennyt aika sekä
00.56-00.59: supiini, joka on ehkä tuntemattomampi termi.
01.00-01.05: Se tarkoittaa perfektiä ja pluskvamperfektiä,
01.05-01.07: jotka ovat meille tutumpia muotoja.
01.08-01.11: Supiinia hyödynnetään sekä perfektiä
01.12-01.15: että pluskvamperfektiä tuotettaessa.
01.16-01.18: Verbillä on siis ruotsissa neljä muotoa.
01.19-01.22: Ehkä muistatkin, että kuten substantiiveissa
01.23-01.27: myös verbeissä on taivutusluokkia.
01.30-01.33: Näissäkin helpottaa substantiivin opiskelu,
01.34-01.38: koska kaavion kolmas sarake
01.39-01.43: määrittää, mihin ryhmään mikäkin verbi kuuluu.
01.48-01.52: Varsinkin, jos hyödynnät kielioppikirjaa
01.53-01.56: ja luet enemmän kielioppia, niin
01.57-02.02: muutama asia on hyvä todeta ennen kuin lähdetään taivutuskaavaan.
02-05-02.08: Taivutusluokat ykkösestä kolmoseen ovat
02.09-02.10: niin sanottuja heikkoja verbejä.
02.11-02.15: Termillä ei niinkään ole merkitystä käytännössä,
02.16-02.18: mutta se on hyvä tietää, koska
02.19-02.22: heikot verbit ovat säännöllisesti taipuvia.
02.25-02.28: Hyödynnän mielelläni matematiikkaa,
02.29-02.32: ja onkin hyvä tietää, että suurin osa verbeistä,
02.33-02.35: noin kaksi kolmasosaa verbeistä,
02.36-02.39: kuuluu ensimmäiseen taivutusryhmään.
02.40-02.42: Tämä helpottaa jo opiskelua, kun tietää
02.43-02.47: että saman kaavan mukaan taipuu suurin osa verbeistä.
02.50-02.52: Katsotaan sitten taivutusluokkia.
02.54-02.58: Ensimmäinen ryhmä, johon kaksi kolmasosaa verbeistä kuuluu,
02.59-03.02: on taivutukseltaan kaikista helpoin ryhmä.
03.03-03.07: Tämä toivottavasti kannustaa opiskelemaan verbejä, koska
03.08-03.12: suurin työ on jo tehty ensimmäisessä taivutusluokassa.
03.14-03.16: Katsotaanpa, mitä täältä löytyy.
03.18-03.21: Ensimmäiseen taivutusluokkaan liittyy muistisääntö.
03.22-03.26: Infinitiivissä, eli perusmuodossa,
03.27-03.29: verbi päättyy a-kirjaimeen eli
03.30-03.33: vokaali a on viimeinen kirjain.
03.34-03.37: Tähän liittyy helppo muistisääntö:
03.38-03.42: Kun preesensissä säilyy taivutuksessa a,
03.43-03.45: a-kirjain siellä päätteessä,
03.46-03.48: se a säilyy koko matkan.
03.49-03.51: Se käy kaikki taivutusmuodot läpi.
03.53-03.56: Esimerkiksi verbi työskennellä, jobba.
03.57-04.00: Preesensissä a-pääte säilyy – jobbar.
04.01-04.03: Taivutetaan imperfektiin,
04.04-04.08: a-pääte säilyy edelleen – jobbade.
04.09-04.12: Ja neljäs, eli supiinimuoto, on jobbat.
04.13-04.15: Jobba, jobbar, jobbade, jobbat.
04.19-04.23: Toisessa taivutusluokassa meillä on kaksi ryhmää, 2a ja 2b
04.27-04.30: Palataan kohta ryhmiin ja katsotaan,
04.31-04.34: miksi meillä on tällainen jaottelu.
04.38-04.42: Otetaan infinitiivistä esimerkiksi verbi soittaa, ringa.
04.46-04.51: Verbin vartalo, johon
04.52-04.55: liitetään aikamuotojen taivutuspäätteet,
04.56-04.59: on ring-, johon lisätään sitten pääte.
05.01-05.05: Vaikka verbin
perusmuoto eli infinitiivi on ringa,
05.06-05.10: a-kirjain näkyy vain perusmuodossa.
05.11-05.15: Taivutuspäätteet liitetään verbin vartaloon.
05.18-05.22: Preesensissä ringa taipuu ringer.
05.23-05.25: Meillä on siellä pääte -er.
05.27-05.30: Ja sitten tullaan tähän mainittuun a- ja b-jaotteluun.
05.32-05.36: Katsopas, verbin vartalo päättyy g-kirjaimeen.
05.37-05.40: Kirjain g on pehmeä konsonantti.
05.42-05.45: Verbit, joiden vartalo päättyy pehmeään konsonanttiin,
05.46-05.50: saavat imperfektissä päätteen -de.
05.52-05.55: Eli ringa, ringer, ringde
05.56-06.00: ja supiinissa ringt.
06.02-06.06: Jos meillä taas on verbi, joka päättyy kovaan konsonanttiin,
06.07-06.11: meillä on muistisääntö Koputus-X.
06.12-06.15: K niin kuin Kalle, P niin kuin Pekka,
06.16-06.20: T niin kuin Tauno, S niin kuin Sakari ja X.
06.22-06.25: Näiden jälkeen imperfektissä ei tulekaan päätettä -de,
06.26-06.28: vaan sinne tulee pääte -te.
06.29-06.32: Sinne tulee kova konsonantti samoin kuin
06.33-06.36: verbin vartalossa on kova konsonantti.
06.38-06.40: Esimerkiksi verbissä lukea, l��sa,
06.41-06.45: infinitiivin a-kirjain on vain ensimmäisessä muodossa.
06.47-06.50: Kun taivutetaan preesensiin,
06.51-06.54: tulee pääte -er, eli läser.
06.55-06.59: Koska vartalon viimeinen kirjain on Koputus-X-säännön mukainen,
07.00-07.02: eli verbin vartalossa on s-kirjain,
07.03-07.06: päätteeksi tulee -te eli läste ja läst.
07.07-07.11: Läsa, läser, läste, läst.
07.14-07.18: Kolmanteen luokkaan kuuluu aika vähän verbejä.
07.19-07.23: Tyypillisesti ne ovat lyhyitä, yksitavuisia verbejä.
07.24-07.28: Ne päättyvät johonkin muuhun kuin a-kirjaimeen.
07.30-07.33: Otetaan esimerkiksi verbi asua, bo.
07.34-07.36: Otetaan preesensiin tuttu r-kirjain –
07.37-07.39: bor.
07.40-07.43: Imperfektiin tulee pääte -de – bodde
07.44-07.48: ja supiiniin bott.
07.51-07.54: Kuten huomaat näistä luokista,
07.55-07.58: supiinissa esiintyy t-kirjain, T niin kuin Tauno.
08.02-08.05: Neljäs taivutusluokka saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia.
08.06-08.09: Se mielletään usein vähän vaikeaksi.
08.10-08.12: Se on vahvojen verbien ryhmä.
08.15-08.18: Nelosryhmän infinitiivi ja preesens muodostetaan
08.19-08.22: samalla tavalla kuin kakkosryhmässä.
08.24-08.27: Katsotaan esimerkiksi verbiä tulla, komma.
08.28-08.31: Infinitiivissä komma verbin vartalo on kom-.
08.33-08.37: Preesensiin otetaan päätteeksi r-kirjain, kommer.
08.40-08.43: Poikkeuksellista tässä on se, että
08.44-08.47: imperfekti muodostetaan ilman päätettä.
08.48-08.51: Se on siis pelkkä verbin vartalo, kom.
08.53-08.58: Poikkeuksellisesti supiinin pääte on -it, kommit.
09.00-09.04: Taivutus on siis komma, kommer, kom, kommit.
09.07-09.10: Sokerina pohjalla meillä on epäsäännölliset verbit.
09.12-09.15: Niistä antaisin erään vinkin.
09.16-09.19: Meillä on epäsäännöllisten verbien taivutukset listattuna
09.20-09.22: erillisenä resurssina.
09.25-09.28: Sieltä voisit poimia verbejä, jotka
09.29-09.32: ovat oman opiskelun kannalta keskeisimpiä.
09.35-09.41: Epäsäännölliset verbit ovat sellaisia, että ne täytyy ikään kuin vain opetella.
09.45-09.49: Tässä on esimerkkinä olla-verbi,
09.50-09.53: joka osoittaa epäsäännöllisten verbien vaikeuden.
09.55-09.58: Infinitiivissä, eli perusmuodossa,
09.58-10.01: olla-verbi on vara.
10.02-10.04: Verbin vartalo on var-.
10.06-10.10: Kun tullaan preesensiin, epäsäännöllisyys näkyy.
10.13-10.17: Olla-verbin preesens on tuttu, är.
10.20-10.23: Imperfektissä käytetään verbin vartaloa, johon ei tule päätettä.
10.24-10.27: Samalla tavalla kuin neljännessä ryhmässä.
10.28-10.31: Se on siis var.
10.32-10.34: Sitten otetaan tuttu supiinin pääte -it.
10.35-10.37: Se tulee neljänteen muotoon eli varit.
10.39.10.43: Meillä on epäsäännöllinen taivutus vara, är, var, varit.
| Preesens | Suomennos | Esimerkki | | -------- | ------------ | ------------------------- | | kan | osata, voida | Jag kan spela piano. | | vill | haluta | Jag vill resa till Paris. | | ska | aikoa | Jag ska resa till Paris. | | måste | täytyy | Jag måste städa mitt rum. | | bör | pitää | Jag bör läsa mina läxor. |
| Perusmuoto | Preesens | Imperfekti | Supiini | Suomennos | | ---------- | -------- | ------------ | ------- | ------------------ | | kunna | kan | kunde | kunnat | osata, voida | | vilja | vill | ville | velat | haluta | | | sla | skulle | | aikoa, pitää, -isi | | | måste | (var tvugen) | | täytyy, täytyi | | | bör | borde | | pitää, pitäisi |
| Lauseen aloittaja | V1 | subjekti | LM / kielto | V2, V3 | objekti | T P A | | ----------------- | ------------ | -------- | ----------- | ------- | ----------- | -------- | | Jag | talar | - | (inte) | | svenska | | | Jag | kan | - | (inte) | tala | svenska | | | Jag | städar | - | (inte) | | mitt rum | | | Jag | vill | - | (inte) | städa | svenska | | | Jag | cyklar | - | (inte) | | till skolan | i morgon | | Jag | ska | - | (inte) | cykla | i morgon | | | Jag | studerar | - | (inte) | | i dag | | | Jag | måste | - | (inte) | studera | i dag | |
Kirjoita lauseet uudelleen mainittua apuverbiä käyttäen.
Käskymuoto eli imperatiivi
Käskymuotoa käytetään nimensä mukaisesti käskyissä ja kehotuksissa. Kävimme videolla läpi verbin taivutusta ja siellä käsiteltiin myös lyhyesti käskymuotoa.
Käskymuoto on helppo muodostaa. Käytännössä se on yhtä kuin verbin vartalo, eli perusmuoto, josta otetaan a-kirjain pois. Käskymuoto ei ole riippuvainen käskyn kohteen lukumäärästä.
Alla olevasta listasta löydät erilaisia kysymyksiä. Valitse kolme kysymystä. Muunna kysymys toimintaohjeeksi ja verbi käskymuotoon.
Esim. mene kotiin, osta kahvia, syö hyvin… HUOM! Vastaa kokonaisella lauseella, älä pelkällä verbin käskymuodolla.
Vad skall man tänka på när man är på möte med en svensk?
Om man vill bli bättre på att spela piano, vad bör man göra?
Hur får man färgen grön?
Ett lätt tips för en bra hemmakväll?
Din telefon har "dött", vad gör du?
Om man måste läsa en bok på en kväll, hur ska man göra då?
Belysningen på kökslampan har gått sönder, vad gör du?
Du får gäster om 30 minuter och har inte städat, vad gör du?
Din cykel har punktering, vad gör du?
Hur köper man en flygbiljett?
Vad måste man komma ihåg när man ska flytta?
Hur betalar man med en app?
Hur bakar man kokosbollar?
ATT-sana ruotsinkielessä
ATT-sana aiheuttaa joskus oppijalle sekaannusta, koska se voi merkitä eri asioita.
Att
1) aloittaa sivulauseen (su. että) tai 2) on verbin perusmuodon artikkeli.
Att-sanaa käytetään, jos lauseessa on kaksi verbiä. Att-sana sijoittuu silloin jälkimmäisen verbin eteen.
Att-sana ei tosin tule jälkimmäisen verbin eteen seuraavissa tilanteissa:
| Substantiivin jälkeen | Adjektiivin jälkeen | | :-------------------------------: | :----------------------------------------: | | Det är min tur (vuoro) att börja. | Det är roligt (mukavaa) att höra din röst. |
| Preposition jälkeen | Pronominin jälkeen | | :---------------------------------------: | :--------------------------------------: | | Jag tycker om (pitää jostakin) att dansa. | Jag har ingen (ei kertään) att vara med. |
Jag älskar att vandra i skogen.
Jag tycker inte om att städa.
Valitse tuleeko lauseeseen att vai ei.