Tervetuloa osioon Substantiivit! Aloita katsomalla video ja jatka sen jälkeen tehtäviin. Lycka till!
00.04-00.07: Tällä videolla käydään läpi laskettavien substantiivien taivutussääntöjä.
00.10-00.12: Substantiivin suvun ja luvun tuntemus on tärkeää, kun tuotat tekstiä.
00.15-00.18: Tämä johtuu siitä, että
00.19-00.21: substantiivin suku vaikuttaa myös
00.22-00.26: esimerkiksi adjektiivin, pronominin ja kysymyssanojen taivutukseen.
00.29-00.32: Tästä syystä kertausosiossa
00.33-00.36: kannattaa keskittyä sanan sukuun.
00.38-00.41: Kun tiedät, onko sana en- vai ett-sukuinen,
00.42-00.45: saat paljon apua tuleviin opintoihin.
00.47-00.50: Lähdetään nyt katsomaan en- ja ett-sukuisia substantiiveja.
00.52-00.54: Tässä kannattaa hyödyntää matematiikkaa,
00.55-00.58: jos kokee, että on matematiikassa parempi kuin kielissä.
01.01-01.04: Ensimmäinen helppo muistisääntö liittyy laskettaviin substantiiveihin.
01.07-01.10: Noin 70-80 prosenttia substantiiveista on en-sukuisia.
01.12-01.14: Tällä pääset jo pitkälle.
01.17-01.20: Katsotaan tarkemmin en-sukuisia sanoja.
01.22-01.24: Elollisiin asioihin viittaavat sanat
01.25-01.27: ovat yleensä en-sukuisia.
01.29-01.31: Näitä ovat esimerkiksi ihmisiin viittaavat sanat,
01.32-01.35: kuten henkilöt, sukulaisuudet, ammattinimikkeet ja kansallisuus.
01.37-01.40: Myös useimmat eläimet ovat en-sukuisia.
01.41-01.44: Kasvit, kehonosat, vaatteet,
01.45-01.47: ja aikaa ilmaisevat sanat.
01.48-01.50: Nämäkin ovat yleensä en-sukuisia.
01.53-01.56: Katsotaan sitten substantiivin taivutusta.
01.58-02.01: Substantiiveja taivutetaan suvun ja luvun mukaan.
02.03-02.06: Sinun ei tarvitse muistaa, että on olemassa viisi taivutusluokkaa.
02.08-02.10: On silti hyvä ymmärtää,
02.11-02.14: millä tavalla yksittäiset substantiivit taipuvat.
02.16-02.19: Taivutuksessa on tietynlaista säännönmukaisuutta.
02.20-02.23: Myös nämä taivutusluokat tulevat sen säännönmukaisuuden kautta.
02.26-02.30: Katsotaan ensiksi yksikön taivuttamista.
02.32-02.35: Mennään sitten vasta monikkoon.
02.37-02.40: Otetaan esimerkiksi sana flicka, tyttö.
02.42-02.44: Kuten muistat,
02.45-02.47: ihmisiin viittaavat sanat ovat usein en-sukuisia.
02.49-02.53: Näin ollen mikä tahansa tyttö on en flicka.
02.55-02.58: Tämä mikä tahansa on kielioppitermein epämääräinen muoto.
03.01-03.04: Jos mistä tahansa tytöstä, en flicka,
03.05-03.08: halutaan tuottaa määräinen muoto,
03.09-03.11: eli haluamme puhua tietystä
03.12-03.15: jo tunnetusta tytöstä,
03.16-03.19: niin mitä meidän täytyy tehdä?
02.22-03.24: Se menee seuraavalla tavalla.
03.25-03.28: Meillä on tämä artikkeli en.
03.29-03.32: Se ikään kuin siirretään substantiivin perään
03.33-03.36: ja liimataan päätteeksi -n.
03.38-03.40: Epämääräinen muoto on en flicka
03.41-03.44: ja määräinen muoto flickan.
03.47-03.50: Nyt meillä on täällä taivutusluokka numero yksi.
03.51-03.54: Tähän on olemassa lyhyt muistisääntö.
03.56-03.59: Sana, joka päättyy a-kirjaimeen
04.00-04.02: ja on en-sukuinen,
04.03-04.06: taipuu ensimmäisen taivutusluokan mukaan.
04.09-04.13: Miten tämä sitten vaikuttaa seuraavaan taivutukseen?
04.16-04.19: No, oikeastaan monikkomuodossa
04.20-04.22: nähdään ensimmäinen taivutusluokka.
04.25-04.27: Katsotaan esimerkkisanojamme.
04.28-04.31: Meillä on mikä tahansa tyttö, en flicka
04.32-04.35: ja määräinen, joku tietty tyttö, flickan.
04.39-04.42: Tiedämme, että sana päättyy a-kirjaimeen.
04.44-04.47: Näille tulee monikon epämääräisessä muodossa
04.48-04.50: pääte -or.
04.51-04.53: Eli flickor.
04.56-04.59: Tämä pääte on tärkeä.
05.02-05.05: Sanat, jotka saavat päätteen -or,
05.06-05.09: kuuluvat ensimmäiseen taivutusluokkaan.
05.12-05.15: Periaatteessa sinun ei tarvitse tietää,
05.16-05.19: mihin taivutusluokkaan sana kuuluu.
05.21-05.24: Kuitenkin, jos sinulla on en-sukuinen sana,
05.25-05.26: joka päättyy a-kirjaimeen,
05.27-05.29: tiedät, että yksikön määräinen muoto on flickan.
05.32-05.35: Kun tiedät, että sana päättyy a-kirjaimeen,
05.36-05.39: tiedät, että monikon epämääräinen muoto
05.40-05.42: on flickor.
05.45-05.48: Katsotaan sitten, miten monikon määräinen muoto muodostetaan.
05.50-05.52: Monet tietyt tytöt.
05.54-05.56: Lisäämme sanaan vielä päätteen -na.
05.57-06.00: Eli flickorna.
06.02-06.05: Meillä on neljä muotoa sanasta flicka.
06.07-06.10: En flicka, flickan, flickor, flickorna.
06.12-06.14: Tämä on ensimmäinen taivutusluokka.
06.17-06.20: Otetaan vielä toinen esimerkki.
06.22-06.25: Annan sinulle yksikön epämääräiseen sanan katu.
06.26-06.29: Mikä tahansa katu, katu yleisesti.
06.30-06.33: Yksikön epämääräinen muoto on en gata.
06.36-06.39: Mitä sinun on tehtävä muodostaaksesi yksikön määräisen muodon?
06.40-06.42: Puhut jostakin tietystä kadusta.
06.44-06.47: Mitä artikkelille en täytyy tehdä?
06.51-06.54: No, liimaat artikkelin sanan perään.
06.56-06.59: En gata, gatan.
07.01-07.04: Näin muodostetaan yksikön määräinen muoto.
07.05-07.07: Puhutaan jostakin tietystä kadusta.
07.10-07.12: Aiemmin puhuimme sanasta tyttö.
07.13-07.15: Opit, että kun sana on en-sukuinen
07.16-07.18: ja päättyy a-kirjaimeen,
07.19-07.22: sen monikon epämääräisen muodon pääte on -or.
07.24-07.26: Eli gator.
07.29-07.32: Tähän mennessä sinulla on taivutettuna
07.33-07.35: yksikön epämääräinen muoto en gata,
07.36-07.38: yksikön määräinen muoto gatan
07.39-07.41: ja monikon epämääräinen muoto, gator.
07.42-07.44: Se tarkoittaa yleisesti useita katuja.
07.47-07.50: Kun haluamme tuottaa monikon määräisen muodon,
07.51-07.54: teemme samoin kuin aiemmin sanassa flickor.
07.55-07.58: Perään lisätään pääte -na.
07.59-08.02: Eli gatorna.
08.06-08.09: No niin, mennään eteenpäin.
08.10-08.12: Siirrytään toiseen taivutusluokkaan.
08.14-08.16: Myös toinen luokka sisältää en-sukuisia sanoja.
08.18-08.21: Säännöt sille, millaisia sanoja luokkaan kuuluu,
08.22-08.25: ovat hieman erilaiset.
08.27-08.30: Tähän luokkaan kuuluvat sanat eivät pääty a-kirjaimeen.
08.31-08.33: Siellä on siis joku toinen vokaali.
08.35-08.38: Tavallista on myös, että sanan pääte on yksi seuraavista -
08.40-08.44: -el, -er tai -ing.
08.47-08.50: Annan sinulle nyt muutaman esimerkin.
08.51-08.54: En-sukuinen sana, joka ei pääty a-kirjaimeen,
08.55-08.58: on esimerkiksi en pojke, poika.
09.01-09.04: Taivutetaan sitä samalla kaavalla kuin aikaisemmin sanaa tyttö, en flicka.
09.06-09.09: Yksikössä taivutus menee samalla tavalla.
09.11-09.14: Sinulla on siellä artikkeli en.
09.16-09.18: Jotta saat pojasta tietyn pojan,
09.19-09.22: siirrät artikkelin sanan perään.
09.24-09.26: Saat muodon pojken.
09.27-09.30: Tämä on yksikön määräinen muoto.
09.33-09.36: Katsotaan sitten monikon epämääräistä muotoa.
09.38-09.41: Se taipuu eri tavalla kuin ensimmäisessä taivutusluokassa.
09.44-09.48: Taivutusluokka määräytyy monikon epämääräisen muodon mukaan.
09.50-09.52: Tämän jo mainitsinkin.
09.55-09.58: Sanat, jotka päättyvät johonkin muuhun vokaaliin kuin a:han,
09.59-10.02: tai päättyvät -el, -er tai -ing
10.03-10.05: kuuluvat tähän luokkaan.
10.08-10.10: Tällaiset sanat
10.11-10.13: saavat monikon määräisessä muodossa päätteen -ar.
10.16-10.18: Käytetään esimerkkinä sanaa poika.
10.19-20.21: Meillä on jo en pojke, pojken.
10.23-10.26: Käytetään nyt päätettä -ar.
10.27-10.29: Siitä tulee pojkar.
10.31-10.33: Kun taas halutaan monikon määräinen,
10.34-10.36: lisätään pääte -na.
10.37-10.39: Eli pojkarna.
10.42-10.44: Otetaan toinen esimerkki.
10.45-10.46: Vaikkapa lehti, en tidning,
10.47-10.49: jossa on pääte -ing.
10.51-10.53: Tämä on tuttu juttu.
10.54-10.57: Yksikön määräisessä siirretään artikkeli sanan perään.
10.58-11.00: En tidning on yksikön epämääräinen.
11.01-11.04: Tidningen on yksikön määräinen muoto.
11.06-11.08: Nyt tiedämme, että monikon epämääräisessä muodossa
11.09-11.12: tähän ryhmään kuuluvat sanat saavat päätteen -ar.
11.13-11.15: Puhutaan lehdistä yleisesti.
11.16-11.18: Muoto on tidningar.
11.20-11.22: Jos taas tarkoitetaan tiettyjä lehtiä,
11.23-11.26: monikon muoto on tidningarna.
11.29-11.32: Otetaan vielä kolmas ja viimeinen esimerkki, avain.
11.34-11.37: Sana on en-sukuinen ja päättyy päätteeseen -el.
11.38-11.40: En nyckel.
11.42-11.44: Muodostetaan yksikön epämääräisestä yksikön määräinen muoto.
11.45-11.47: Puhumme siis tietystä avaimesta.
11.49-11.52: Muoto on silloin nyckeln.
11.53-11.56: Artikkeli on taas siirretty päätteeksi sanan loppuun.
11.59-12.01: Koska kyse on toisesta taivutusluokasta, -ar-päätteisistä,
12.02-12.05: monikon epämääräinen muoto on nycklar
12.06-12.09: ja monikon määräinen muoto nycklarna.
12.12-12.16: Tässä on tyypillisiä esimerkkejä taivutusluokasta kaksi.
12.21-12.23: Taivutusluokissa yksi ja kaksi puhuttiin,
12.24-12.27: että sanat päättyvät johonkin vokaaliin.
12.29-12.31: Katsotaan nyt kolmatta taivutusluokkaa.
12.33-12.36: Kolmannessa luokassa sanat loppuvat konsonanttiin,
12.37-12.40: ja sanat ovat usein lainasanoja.
12.41-12.44: Myös taivutuskaava on hieman erilainen.
12.46-12.48: Katsotaan taivutussääntöä ihan kohta.
12.49-12.52: Tarkastellaan ensin muutamaa esimerkkiä.
12.55-12.58: Ensimmäinen esimerkki on sana puhelin, en telefon.
13.00-13.03: Huomaat, että sana päättyy n-kirjaimeen.
13.04-13.06: Eli konsonanttiin.
13.08-13.11: Tästä huolimatta taivutus seuraa pitkälti edellisistä tuttua kaavaa.
13.12-13.14: Siirrät artikkelin sanan päätteeksi,
13.15-13.17: niin saat määräisen muodon.
13.18-13.21: En telefon, telefonen.
13.23-13.25: Tässä kolmannessa taivutusluokassa
13.26-13.29: monikon epämääräisen muodon pääte on -er ja joissakin tapauksissa -r.
13.32-13.35: Tehdään samalla tavalla kuin aiemmin.
13.36-13.38: Lisätään pääte sanan vartaloon
13.39-13.42: ja saadaan monikon epämääräinen muoto telefoner.
13.46-13.49: Tähän mennessä meillä on muodot en telefon,
13.50-13.52: joka tarkoittaa mitä tahansa puhelinta,
13.53-13.56: telefonen, joka on joku tietty puhelin,
13.57-14.00: ja telefoner, monikon epämääräinen muoto.
14.01-14.04: Puhutaan siis yleisesti useasta puhelimesta.
14.06-14.08: Monikon määräinen muoto saadaan,
14.09-14.12: kun lisätään tuttu pääte -na.
14.13-14.16: Eli telefonerna.
14.20-14.23: Meillä voi olla myös sanoja, joissa ääntämisasu muuttuu.
14.26-14.29: Itse asiassa sanan vokaali muuttuu a:sta ä:hän
14.30-14.32: tai o:sta ö:hön.
14.34-14.37: Silloin myös ääntäminen muuttuu.
14.40-14.43: Muutos tapahtuu, kun siirrytään yksiköstä monikkoon.
14.46-14.49: Otetaan esimerkiksi sana kaupunki, en stad.
14.50-14.52: Alku on tuttu juttu.
14.53-14.56: Siirretään artikkeli sanan loppuun – saadaan staden.
14.57-14.59: Tietty kaupunki.
15.01-15.04: Nyt siirrytään monikkomuotoihin.
15.05-15.08: Tapahtuu vokaalin vaihdos, städer.
15.10-15.12: Meillä on monikon epämääräisen muodon pääte -er.
15.13-15.16: Sen lisäksi a-kirjain muuttuu ä-kirjaimeksi.
15.19-15.22: Jos halutaan tehdä monikon määräinen muoto,
15.23-15.25: lisätään tuttu pääte -na.
15.26-15.28: Städerna.
15.30-15.33: En stad, staden, städer, städerna.
15.34-15.36: Taivutus menisi siis näin.
15.40-15.43: Toinen tyypillinen sana on poika, en son.
15.45-15.46: En son, sonen -
15.47-15.49: ja vokaali vaihtuu – söner, sönerna.
15.51-15.54: Neljäs taivutusluokka on ett-sukuisten sanojen luokka.
15.56-15.58: Tähän on helppo muistisääntö.
16.00-16.02: Kun sinulla on ett-sukuinen sana,
16.03-16.05: joka päättyy vokaaliin,
16.06-16.09: taivutuskaava on seuraavanlainen.
16.11-16.14: Otetaan esimerkiksi sana aine, ett ämne.
16.16-16.18: Ett ämne, ämnet…
16.19-16.22: ja monikon epämääräisen muodon pääte onkin -n.
16.23-16.26: Pääte on poikkeuksellinen, kun vertaa kolmeen ensimmäiseen luokkaan.
16.28-16.31: Sinulle tulee sama ämnen.
16.34-16.37: Yksikön epämääräinen muoto ett ämne tarkoittaa mitä tahansa ainetta.
16.38-16.41: Kun puhutaan tietystä aineesta, muoto on ämnet.
16.44-16.47: Siirrytään monikkoon ja puhutaan mistä tahansa aineista – ämnen.
16.49-16.52: Ja, kun puhutaan tietyistä aineista,
16.53-16.56: saadaan muoto ämnena.
17.00-17.02: Näin meillä on poikkeava taivutuskaava,
17.03-17.06: mutta helppo muistisääntö.
17.08-17.12: Ett-sukuinen sana, joka päättyy vokaaliin, taivutetaan tällä tavalla.
17.15-17.19: Viides taivutusluokka on mielestäni sääntöineen kaikkein vaikein.
17.21-17.22: Osittain se johtuu siitä,
17.23-17.26: että luokassa on sekä en- että ett-sukuisia sanoja.
17.28-17.31: En-sanat viittaavat siis useimmiten ihmiseen,
17.32-17.35: ja lisäksi luokassa on ett-sukuisia sanoja.
17.37-17.40: Ne päättyvät yleensä konsonanttiin
17.41-17.44: ja viittaavat usein ammattiin tai kansalaisuuteen.
17.47-17.49: Erikoisuutena luokassa on sanoja,
17.50-17.53: joiden pääte on -er, -are tai -ande.
17.54-17.57: Lisäksi on sellaisia ett-sukuisia sanoja,
17.58-18.00: joilla ei ole päätettä.
18.01-18.04: Otetaan esimerkiksi talo, ett hus.
18.06-18.09: Liimataan artikkeli sanan perään – huset.
18.11-18.14: Monikon epämääräinen muoto onkin sama kuin yksikön epämääräinen.
18.17.18.22: Ajatellaan, että voidaan laittaa sanan eteen många, monia taloja.
18.24-18.27: Muoto on sama kuin yksikössä, hus.
18.29-18.32: Monikon määräinen muoto poikkeaa muista taivutusluokista.
18.33-18.36: Sen pääte on -en tai -n.
18.38-18.41: Se poikkeaa siis etenkin taivutusluokista yksi, kaksi ja kolme.
18.43-18.46: Näin ollen saamme seuraavat muodot:
18.47-18.50: ett hus, huset, hus, husen.
18.53-18.55: Otetaan toinen esimerkki, joka viittaa ammattiin.
18.56-18.59: Lääkäri, en läkare.
19.01-19.04: Siirretään artikkeli sanan loppuun – läkaren.
19.07-19.10: Ja taas sama juttu, monikon epämääräisessä ei ole päätettä -
19.11-19.13: många läkare.
19.15-19.17: Kun taas puhutaan monista tietyistä lääkäreistä,
19.18-19.21: pääte on -na. Läkarna.
19.24-19.25: Tästä huomaat, että
19.26-19.29: vaihtelevuus viidennessä ryhmässä on kaikista suurinta.
19.32-19.35: Kurssimateriaalissa törmäät usein sanaan opiskelija, en studerande.
19.36-19.37: Otetaan sen taivutus vielä esimerkiksi.
19.40-19.43: Se on en-sukuinen sana, joka päättyy päätteeseen -ande.
19.45-19.47: En studerande, liitetään pääte -n.
19.48-19.51: Studeranden, tietty opiskelija.
19.53.19.56: Monikkomuoto on sama kuin yksikön epämääräinen
19.58-20.00: eli många studerande.
20.02-20.05: Sitten lisätään en-sukuisista sanoista tuttu pääte.
20.06-20.07: Studerandena.
20.09-20.12: Tällöin tarkoitetaan useita tiettyjä opiskelijoita.
20.14-20.18: En studerande, studeranden, studerande, studerandena.
En- ja ett- suku
Substantiivien yleisnimet jaetaan laskettaviin ja ei-laskettaviin sanoihin. Keskitymme etenkin laskettaviin substantiiveihin.
Helppo muistisääntö: 70-80 % ovat en-sukuisia!
En-sukuisia sanoja ovat (poikkeuksia toki löytyy):
Epämääräistä muotoa käytetään, kun
Asia mainitaan ensimmäistä kertaa:
Asia on uusi ja tuntematon:
Asia on jokin, eräs:
Asia on lajinsa edustaja:
Asialla tarkoitetaan vain osaa, ei kaikkia:
Epämääräinen muoto ilman artikkelia
Ammatti, kansallisuus, uskonto, poliittinen näkemys
Artikkelia on kuitenkin käytettävä, jos predikatiivin edellä on attribuutti! -> Hon är en duktig lärare.
Artikkeli jää pois, kun substantiivi ilmaisee sellaista, mitä henkilöllä tavallisesti on vain yksi (esim. ominaisuus, sairaus, omaisuus)
Perheenjäsenet
Puhuttelu
Ainesanat
Abstraktisanat
Näiden pronominien jälkeen:
Omistusmuoto
Käytä määräistä muotoa kun
Yleisesti tunnettu:
Asia on ainoa laatuaan:
Asiasta on puhuttu, se on juuri mainittu:
Asia liittyy aiheeseen, josta on puhuttu:
Se on rajattu/määritelty tilanteessa; selitys seuraa:
Seuraavien pronominien jälkeen:
ammatti: ett yrke, yrket, yrken, yrkena
ammattilainen/asiantuntija: en expert, experten, experter, experterna
koulutus: en utbildning, utbildningen, utbildningar, utbildningarna
koulutusohjelma: ett utbildningsprogram, utbildningsprogrammet, utbildningsprogram, utbildningsprogrammen
opinto/opinnot: en studie, studien, studier, studierna
opiskelija: en studerande, studeranden, studerande, studerandena
luento: en föreläsning, föreläsningen, föreläsningar, föreläsningarna
harjoitus: en övning, övningen, övningar, övningarna
tehtävä: en uppgift, uppgiften, uppgifter, uppgifterna
projekti: ett projekt, projektet, projekt, projekten
tieto/tiedot: en kunskap, kunskapen, kunskaper, kunskaperna
tutkimus: en forskning, forskningen, forskningar, forskningarna
tentti: en tenta, tentan, tentor, tentorna
opintopiste: en studiepoäng, studiepoängen, studiepoäng, studiepo��ngen
vaihto-opiskelija: en utbytesstudent, -studenten, -studenter, -studenterna
raportti: en rapport, rapporten, rapporter, rapporterna
lukukausi: en termin, terminen, terminer, terminerna
korkeakoulu: en högskola, högskolan, högskolor, högskolorna
opintotuki (rr): ett studiemedel, studiemedlet, studiemedel, studiemedlen
opintotuki (sr): ett studiestöd, studiestödet, studiestöd, studiestöden
opintoraha (sr): en studiepenning, studiepenningen, studiepenningar, studiepenningarna
opintoraha (rr): ett studiebidrag, studiebidraget, studiebidrag, studiebidragen
asumislisä/asumistuki: ett bostadsbidrag, bostadsbidraget, bostadsbidrag, bostadbidragen
opintolaina : ett studielån, studielånet, studielån, studielånen
työpaikka: en arbetsplats, arbetsplatsen, arbetsplatser, arbetsplatserna
työ: ett jobb, jobbet, jobb, jobben
työ: ett arbete, arbetet, arbeten, arbetena
yritys, firma: ett företag, företaget, företag, företagen
suositus: en rekommendation, rekommendationen, rekommendationer, rekommendationerna
suositus: en referens, referensen, referenser, referenserna
ura: en karriär, karriären, karriärer, karriärerna
työllisyys: en sysselsättning, sysselsättningen, sysselsättningar, sysselsättningarna
työnantaja: en arbetsgivare, arbetsgivaren, arbetsgivare, arbetsgivarna
työntekijä: en arbetstagare, arbetstagaren, arbetstagare , arbetstagarna
työntekijä: en medarbetare, medarbetaren, medarbetare, medarbetarna
työpaikkahakemus: en platsansökan, platsansökan, platsansökningar, platsansökningarna
työtehtävä: en arbetsuppgift; arbetsuppgiften, arbetsuppgifter, arbetsuppgifterna
työpaikkailmoitus: en platsannons, platsannonsen, platsannonser, platsannonserna
työhaastattelu: en anställningsintervju, anställningsintervjun, anställningsintervjuer, anställningsintervjuerna
luontaisetu: en förmån, förmånen, förmåner, förmånerna
palkka: en lön, lönen, löner, lönerna
laina: ett lån, lånet, lån, lånen
palkkavaatimus: ett lönekrav, lönekravet, lönekrav, lönekraven
vuorotyö: ett skiftarbete, skiftarbetet, skiftarbeten, skiftarbetena
liikeidea: en affärsidé, affärsidén, affärsidéer, affärsidéerna
kahvitauko: en fikarast, fikarasten, fikaraster, fikarasterna
Olet oppinut, että yksikön epämääräistä osoittaa artikkeli en tai ett. On tilanteita, jolloin tuo artikkeli jätetään kokonaan pois: ainesana, ammatti, kansallisuus tai uskonto. Samoin sanojen luetteloista jätetään artikkelit pois.
Omistusmuoto
Omistusmuoto ilmaistaan ruotsin kielessä tyypillisimmin s-genetiivillä, eli substantiiviin lisätään s-kirjain.
Esimerkiksi:
Ninas lektion - Ninan oppitunti
pojkens bil - pojan auto
projektets tidtabell - projektin aikataulu.
Tämän lisäksi omistusmuotoa ilmaistaan pronominien muodossa:
HUOM! Omistusmuoto + adjektiivi + substantiivi seuraa kaavaa S-genetiivi/omistuspronomini + adjektiivin a-muoto + substantiivi epämääräiseen.
Esimerkki:
Ninas långa lektion - Ninan pitkä oppitunti
pojkens röda bil - pojan punainen auto
projektets nya tidtabell - projektin uusi aikataulu.