Käydään päästövähennystarpeeseen ja –tavoitteeseen liittyvät asiat läpi luentovideon avulla. Tässä luvussa perehdyt kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, päästöjen nykytilanteeseen sekä eri tahojen asettamiseen päästövähennystavoitteisiin ja niiden riittävyyteen.
Slide 1
Tässä luvussa käydään läpi päästövähennystarve ja esimerkiksi Suomen ja EU:n asettamia päästövähennystavoitteita. Kansainväliset ilmastoneuvottelut osaltaan vauhdittavat päästöjen vähenemistä. Ehkä termit Kioton ilmastosopimus tai Pariisin sopimus ovat jääneet mieleen. Tutustutaan niihin lyhyesti.
Slide 2
Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälisesti aloitettiin jo varsin aikaisin. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin yhteydessä päätettiin YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta eli YK:n ilmastosopimuksesta. Tämän ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla. Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen.
Kiotossa hyväksyttiin vuonna 1997 pöytäkirja, jossa oli päästövähennysvelvoitteita kehittyneille maille. Tämä pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005, kun tarpeeksi moni maa oli sen ratifioinut ja hyväksynyt.
Vuosien saatossa yhteensä 192 maata ratifioi sopimuksen.
Sopimukseen liittyen esimerkiksi EU asetti päästövähennystavoitteekseen -20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n osalta tavoite on toteutunut – tai oikeastaan ylittynyt. Päästöt EU:ssa ovat vähentyneet jopa 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2021 mennessä. Suomen kokonaispäästöt ovat puolestaan kasvaneet, noin 5 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2022 mennessä. Toisaalta Suomessa on myös tapahtunut päästövähennyksiä. Käydään tätä kokonaisuutta läpi vähän myöhemmin.
Slide 3
Tässä vielä tarkemmin kuvaajana EU:n päästöjen kehitys.
Slide 4
Kasvihuonekaasupäästöt ja niihin liittyvät päästövähennykset on jaoteltu muutamaan sektoriin. Päästökauppasektoriin kuuluvat esimerkiksi suuren mittakaavan energiatuotanto sekä teollisuus. Taakanjakosektorilla puolestaan ovat esimerkiksi jätehuolto, liikenne, maatalous ja rakennusten erillislämmitys. Suomessa näiden kahden sektorin päästöt ovat laskeneet jopa 35 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2022 mennessä.
Kun tarkastellaan Suomen nettopäästöjä, eli kun mukaan otetaan myös maankäyttösektori, josta käytetään termiä LULUCF, eli Land Use, Land Use Change and Forestry, Suomen päästöt eivät ole laskeneet lainkaan. Itse asiassa ne ovat nousseet lähes viisi prosenttia.
Maankäyttösektorin päästöihin lasketaan maankäytön muutokset – eli esimeriksi metsän hävittäminen rakentamisen tai pellonraivauksen tieltä – sekä metsien hiilinielu ja maaperän päästöt. Maaperäpäästöjä tulee etenkin turvepelloilta, vajaa yhdeksän miljoonaa tonnia. Tämä on merkittävä määrä, koska esimerkiksi liikenteen päästöjen määrä on 11,5 miljoonaa tonnia. Suomessa metsät ovat olleet ja ovat edelleen hiilinielu, eli ne sitovat hiiltä ilmakehästä. Aiemmin maankäyttösektori, johon siis metsien hiilinielu myös kuuluu oli negatiivinen. Osin lisääntyneiden hakkuiden vuoksi ja osin laskentatavan tarkentamisen vuoksi maankäyttösektori on ollut päästölähde. Tämä vaikuttaa merkittävästi Suomen kokonaispäästötilanteeseen.
Slide 5
Palataanpa sitten takaisin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Kioton sopimuksen jälkimainingeissa hyväksyttiin Pariisin sopimus, joulukuussa 2015. Vuoden kuluttua sen oli ratifioinut riittävän moni maa ja se astui voimaan. Sopimuksen tavoitteena on päästöjen vähentäminen niin, että maapallon keskilämpötila ei nouse yli 1,5 asteen. Aiemmin kansainvälisesti oli tavoiteltu ja puhuttu lämpenemisen rajoittamisesta kahteen asteeseen, mutta lisääntyneen tiedon myötä - jota mekin käytiin tämän kurssin edellisessä osiossa läpi – Pariisissa päädyttiin tavoittelemaan lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 asteeseen.
Se tavoite on todella kunnianhimoinen. Jokainen maa asettaa omat tavoitteensa ja yhteisesti seurataan niiden riittävyyttä.
EU komissio julkaisikin tavoitteen, että EU on hiilineutraali vuonna 2050. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret kuin nielut. Käydään EU:n – ja Suomenkin - tavoitteita tarkemmin läpi hetken päästä.
Slide 6
Keväällä 2022 tuli IPCC:n raportti, jossa se oli käynyt läpi maiden asettamia päästövähennyssitoumuksia suhteessa 1,5 asteen tavoitteeseen. Raportin mukaan päätetyillä ilmastotoimilla lämpötila nousee väliaikaisesti 1,5 asteen raja-arvon yli ja vuoden 2030 jälkeen vaaditaan voimakkaita päästövähennyksiä, jotta lämpenemisen rajaaminen enintään 1,5-2 asteeseen olisi mahdollista saavuttaa.
Nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.
Slide 7
Tässä kuvassa kuvataan sitä, että puolentoista asteen lämpenemisen raja tullaan todennäköisesti ylittämään. Mutta ripeillä päästövähennystoimilla sekä hiilidioksidin sitomisella ilmakehästä on ylityksen jälkeen mahdollista palata 1,5 tilanteeseen.
Slide 8
EU on osaltaan asettanut sitovia päästövähennystavoitteita. Vuonna 2021 päivitettiin EU:n ilmastolaki, joka kiristi vuoden 2030 päästövähennystavoitetta aiemmasta 40 prosentista 55 prosenttiin. Ilmastolakiin kuuluu myös sitova tavoite EU:n hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. EU myös loi Fit for 55 -paketiksi kutsutun toimenpidekokonaisuuden, jonka avulla nämä päästövähennykset voidaan saavuttaa.
Helmikuussa 2024 komissiolta tuli ehdotus päästövähennysten kiristämisestä entisestään ja 90 % tavoitteen asettamisesta vuodelle 2040.
Slide 9
Tässä kuvassa hahmotellaan Suomen polkua eteenpäin kohti hiilineutraaliutta vuodelle 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiiviseksi. Tämä on julkaistu vuonna 2019, jolloin Suomen hiilinielutaso oli vielä varsin korkea. Nykyisellä hiilinielutasolla ja maaperäpäästöillä maankäyttösektorin ollessa nielun sijasta päästölähde hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on huomattavasti hankalampaa.
Suomessa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja päästövähennysten tekemiseksi on luotu toimialakohtaisesti vähähiilisyystiekartat. Niissä kukin toimiala on itse etsinyt keinoja, joilla oman toiminnan päästöjä voi vähentää.
Suomessa on olemassa myös ilmastolaki, joka säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja päivitettiin vuonna 2022. Ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoitteet, niihin liittyvät suunnitelmien tekeminen sekä seuranta.
Slide 10
Globaalisti päästöt jatkavat edelleen valitettavasti kasvuaan.
Vasemmanpuoleissa kuvassa näkyy globaalien päästöjen kehitys ja isoimpien maiden osuus päästöistä. Oikeanpuoleisessa kuvassa puolestaan on kuvattu päästöt asukasta kohti.
Vaikka globaalit kokonaispäästöt ovatkin kasvaneet kovasti, asukasta kohti laskettuna globaalit päästöt ovat säilyneet suunnilleen samalla tasolla. Sen näkee oikeanpuoleisesta kuvasta.
Maiden välillä vaihtelu on suurta. Esimerkiksi USA:n päästöt ovat laskeneet vuodesta 1970 vuoteen 2022 yli 30 %, ollen toki noususuunnassa muutaman edeltävän vuoden.
Kiinan rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on olennainen, koska heidän osuus globaaleista päästöistä on suurin ja se on noussut koko ajan 2000-luvulla.
EU:n päästöt ovat laskeneet, kuten edellä on todettu. Samoin Suomen ja Ruotsin, joskin Ruotsin päästöt huomattavasti Suomea enemmän.
Kun vertaillaan eri maiden kasvihuonekaasupäästöjä on tärkeä tietää, että päästöt raportoidaan sen mukaan, missä esimerkiksi tavaroita tuotetaan. Suomelle laskettavat päästöt ovat sellaisia, jotka syntyvät maan rajojen. Ne eivät sisällä suomalaisten ostamia, ulkomailla tuotettuja tavaroita. Näin ollen osa esimerkiksi Kiinan päästöjen kasvusta johtunee länsimaisten kulutustavaroiden tuotannon päästöistä. Ne näkyvät Kiinan päästötilinpidossa, eivät kunkin länsimaan.
Kun katsotaan esimerkiksi Suomen kulutusperusteisia päästöjä – eli niitä, joissa otetaan huomioon myös maan rajojen ulkopuolella syntyneet päästöt – on meidän keskimä��räinen hiilijalanjälkemme korkeampi kuin oikeapuoleissa kuvassa oleva luku.
Slide 11
Vaikka päästövähennysten tahti ei ole riittävä, on kuitenkin hyvä muistaa, että tahtia on koko ajan kiristetty. Tässä kuvassa verrataan vuoden 2015 tilannetta vuoteen 2022 sen osalta, millaisia päästövähennystavoitteita – ja myös sitoumuksia – eri maat ovat tehneet. Kuvasta näkee, että tavoitteet ja sitoumukset eivät vielä ole puolentoista tai edes kahden asteen tavoitteen mukaisia. Ne ovat kuitenkin seitsemän vuoden aikana parantuneet merkittävästi siten, enää ei kolkutella neljän asteen lämpenemistä.
Tämän opintojakson kaksi ensimmäistä lukua käsittelivät ilmastonmuutosta luonnontieteellisenä ilmiönä. Tässä luvussa oli hieman taustoitusta siihen, millä lailla päästövähennystoimia tehdään sekä maailmanlaajuisesti, Euroopassa että Suomessa. Tämän luvun tavoite olisikin auttaa hahmottamaan kokonaiskuva ja asian mittaluokka.
Seuraavaksi sitten tehtävän pariin.
Toivottavasti edellä ollut video selkeytti sinulle sitä työtä, mitä niin globaalisti, Euroopan Unionissa kuin Suomessa kansallisestikin tehdään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Työtä on valtavasti, mutta kuten huomasit, myös isoja edistysaskeleita on otettu ja otetaan koko ajan.
Tässä vielä tämän osion lähteitä sekä lisätietoa aihepiiristä:
Teitkö tehtävän? Jatketaanko siis eteenpäin?