Käydään päästövähennystarpeeseen ja –tavoitteeseen liittyvät asiat läpi luentovideon avulla. Tässä luvussa opit siis käsitteen hiilibudjetti, perehdyt kansainvälisiin ilmastosopimuksiin, päästöjen nykytilanteeseen sekä eri tahojen asettamiseen päästövähennystavoitteisiin.
Slide 1
Tässä luvussa käydään läpi päästövähennystarve ja esimerkiksi Suomen ja EU:n asettamia päästövähennystavoitteita.
Kuten aiemmin todettiin kansainvälinen ilmastopaneeli suosittaa voimakkaasti lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Tätä suurempi lämpeneminen aiheuttaa todennäköisesti paljon haitallisia seurauksia. Kansainvälisesti käydään ilmastoneuvotteluita ja tehdään sopimuksia. Ehkä termit Kioton ilmastosopimus tai Pariisin sopimus ovat jääneet mieleen.
Slide 2
Kioton sopimus oli ensimmäinen kansainvälinen ilmastosopimus. Se hyväksyttiin vuonna 1997 ja astui voimaan vuonna 2005, kun tarpeeksi moni maa oli sen ratifioinut ja hyväksynyt.
Vuosien saatossa yhteensä 192 maata ratifioi sopimuksen. Sopimukseen liittyen esimerkiksi EU asetti päästövähennystavoitteekseen -20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU:n osalta tavoite on toteutunut – tai oikeastaan ylittynyt. Päästöt EU:ssa ovat vähentyneet 22 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Suomen päästöt ovat puolestaan vähentyneet 26 % vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan vuodesta 1990.
Kioton sopimuksen tavoitteet on siis jopa ylitetty sekä EU:ssa että Suomessa.
Slide 3
Tässä vielä tarkemmin kuvaajana EU:n päästöjen kehitys.
Slide 4
Globaalisti päästöt jatkavat edelleen valitettavasti kasvuaan.
Vasemmanpuoleissa kuvassa näkyy globaalien päästöjen kehitys ja isoimpien maiden osuus päästöistä.
Oikeanpuoleisessa kuvassa puolestaan on kuvattu päästöt asukasta kohti.
Vaikka globaalit kokonaispäästöt ovatkin kasvaneet kovasti, asukasta kohti laskettuna globaalit päästöt ovat säilyneet suunnilleen samalla tasolla.
Maiden välillä vaihtelu on suurta. Esimerkiksi USA:n päästöt lisääntyivät vuodesta 1990 vuoteen 2007, mutta ovat laskeneet sen jälkeen suunnilleen sinne vuoden 1990 tasolle . Asukasta kohti laskettuna yhdysvaltalaisten päästöt ovat laskeneet, vaikkakin ovat edelleen todella korkeat.
Kiinan rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on olennainen, koska heidän osuus globaaleista päästöistä on suurin ja se otti valtavan harppauksen 2000-luvulla.
Kuten todettu, EU:n päästöt ovat laskeneet Kioton sopimuksen mukaisesti. Tässä yhteydessä on tärkeä todeta, että samaan aikaan EU:n talous on kasvanut merkittävästi.
Slide 5
Pariisin sopimus taas on uudempi versio Kioton sopimuksesta. Se hyväksyttiin joulukuussa 2015. Vuoden kuluttua sen oli ratifioinut riittävän moni maa ja se astui voimaan. Sopimuksen tavoitteena on päästöjen vähentäminen niin, että maapallon keskilämpötila ei nouse yli 1,5 asteen. Tavoite on todella kunnianhimoinen. Jokainen maa asettaa omat tavoitteensa ja yhteisesti seurataan niiden riittävyyttä. Monia huolestuttaakin se, että ovathan maakohtaiset tavoitteet oikeasti riittäviä.
EU komissio on julkaissut tavoitteen, että EU on hiilineutraali vuonna 2050. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret kuin nielut. Nielut ovat esimerkiksi metsien kasvaessaan sitoma hiilidioksidi. Jos EU:ssa hiilinielutaso säilyy suunnilleen nykyisellään, tarkoittaa tavoite noin 90-95 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta.
Suomessa tavoitteeksi on asetettu hiilineutraalius vuonna 2035. Meidän metsämme ovat niin iso hiilinielu, että voimme saavuttaa hiilineutraaliuiden aiemmin kuin EU.
Slide 6
Tästä kuvasta näkee hyvin Suomen kokonaisuuden: meidän kasvihuonekaasupäästömme sekä nielun suuruuden.
Vuoden 2019 ennakkotiedot olivat todella hyviä: päästöt olivat vähentyneet ja nielut kasvaneet.
Kuvasta näkee jo aiemmin tällä kurssilla opitun asian, että energiantuotannon päästöt ovat kaikista suurimmat.
Nollan alapuolella oleva LULUCF-nettonielu tarkoittaa käytännössä metsien kasvun myötä tapahtuvaa hiilensidontaa. Tähän LULUCF-lukuun lasketaan myös esimerkiksi maatalouden puolelta turvepeltojen päästöt – noin 6 miljoonaa tonnia sekä metsien raivaamisen päästöt. Kuitenkin kokonaisuutena LULUCF- eli maankäyttösektori on meille suuri hiilinielu.
Slide 7
Tässä kuvassa hahmotellaan polkua eteenpäin kohti hiilineutraaliutta. Suunnilleen nykytasolla säilyvällä hiilinielulla, päästöv��hennystavoitteemme on noin 60 % nykytasosta vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite on iso ja haastava, mutta sen saavuttamiseksi tehdään parhaillaan sektorikohtaisia suunnitelmia. Esimerkiksi eri teollisuudenalat kartoittivat toimet, joiden avulla se pystyy vähentämään päästöjä. Käydään näitä ratkaisuja ja toimia läpi pintapuolisesti tämän opintojakson lopussa ja tarkemmin ’Ilmastotoimet tekniikan alalla’ -opintojaksossa.
Kuten edellisestä kuvaajasta muistamme, energiantuotanto ja siellä käytännössä fossiilisten polttoaineiden käyttö, on kasvihuonekaasupäästöjen suurin lähde. Tavoitteena onkin irtaantua fossiilisista muutamassa vuosikymmenessä, mutta kuitenkin hallitusti.
Slide 8
Loppuun haluan tuoda vielä esille käsitteen nimeltä hiilibudjetti. Hiilibudjetti tarkoittaa sitä, minkä verran ilmakehään voidaan vielä päästää kasvihuonekaasuja, että keskilämpötila ei nouse yli 1,5 asteen. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen hiilibudjetti on noin 420 Gt. Sen verran voidaan tuottaa vielä päästöjä, jotta keskilämpötilan nouse jää alle 1,5 asteen. Vuosittaiset päästöt ovat noin 42 Gt. Hiilibudjettimme on käytetty loppuun noin kymmenessä vuodessa, joten isoja muutoksia myös globaalisti tulee tehdä.
Tämän opintojakson kaksi ensimmäistä lukua käsittelivät ilmastonmuutosta luonnontieteellisenä ilmiönä. Tässä luvussa oli hieman taustoitusta siihen, millä lailla päästövähennystoimia tehdään sekä maailmanlaajuisesti, Euroopassa että Suomessa. Tämän luvun tavoite olisikin auttaa hahmottamaan kokonaiskuva ja asian mittaluokka.
Seuraavaksi sitten tehtävän pariin.
Tämän luentovideon tekemisen jälkeen, syksyllä 2020, Kiina ilmoitti oman ilmastotavoitteensa. Maa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Vaikka tavoitevuosi on varsin kaukana, osoittaa tällainen tavoite sen, että Kiinakin on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään. Lähivuodet toki ovat todella kriittiset ja olennaista on, että maan päästöt kääntyvät laskuun pian.
Katsottuasi videon siirrytään tehtävän pariin.
Teitkö tehtävän? Jatketaanko siis eteenpäin?