Vetovoimatekijät

Tutustu oheiseen luentomateriaaliin ja Matkailun perusteet -oppikirjan Matkailukohteet ja vetovoimatekijät -kappaleeseen (s. 134–136). Tee sitten alla olevat tehtävät.

Matkailun vetovoimatekijät

Attraktiot ja vetovoimatekijät

Matkailualueen kehittymisen perusedellytykset:
luonnonvetovoima (luonnonmaantiede)
kulttuurivetovoima
riittävä taloudellinen kehittyneisyys (palvelutaso ja infrastruktuuri)
sisä- ja ulkopoliittinen vakiintuneisuus ja turvallisuus
kohtuullisen turvalliset terveysolot
luonnonkatastrofien vähäisyys tai puuttuminen
kohtuullinen etäisyys lähtöalueilta.

Attraktiot

Attraktiot ovat paikkaan sidottuja kohteita ja tapahtumia, joilla on erinäinen määrä vetovoimatekijöitä
Primaariset attraktiot ovat pääasiallisia matkakohteita, joissa viivytään useita päiviä.
Sekundaariset attraktiot ovat lähinnä välietappeja, joissa on kiinnostavaa tai tarpeellista vierailla matkan varrella.
Muita luokittelutapoja:
kohdeattraktiot (esim. Vaara-Suomi, Ylläs)
tapahtuma-attraktiot (esim. urheilukisat, festarit)
kohdealue: mistä vierailijat saapuvat (esim. paikallinen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen.)?
Attraktiot voivat olla
aktiivisia (esim. kilpailuun osallistuminen)
passiivisia (esim. kilpailun katseleminen).
tuotteistettuja (esim. matkailupalvelut, kuten majoitus, ravitsemis- ja ohjelmapalvelut).
Jo alueen palvelu tai kohteen palveluvarustus itsessään voi olla attraktio.
Attraktiot voivat olla aikaan sidottuja. Tällöin osa vetovoimatekijöistä on voimassa vain jonkin aikaa.

Matkakohteelle ei voi lyödä yleispätevää leimaa. Kanadan maisematkaan eivät miellytä kaikkia.

Käsitykset attraktioista vaihtelevat

Eri lähtöalueilta tulevat matkailijat (ja mm. eri väestö-, ammatti- ja ikäryhmät) kokevat esimerkiksi Suomen tai maakunnan vetovoimaisuuden hyvin eri tavoilla.
Yhdelle alueelle tai maalle on hyvin vaikea lyödä yhtä ja ainoaa yleispätevää leimaa (esim. “Kanada on luontomatkailijan paratiisi.”).

Ei-mitattavat veto- ja työntövoimatekijät

Jotkin veto- tai työntövoimatekijät ovat luonteeltaan abstrakteja, eikä niiden mittaaminen ole mahdollista edes epäsuorasti muiden tekijöiden kautta. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi kohteen imago ja maisema, joista jokainen muokkaa oman käsityksensä.

Mitattavat vetovoimatekijät

Mitattavia vetovoimatekijöitä pyritään ilmaisemaan kvantitatiivisesti eli määrällisesti.
Laadullisten ja kokemusperäisten tekijöiden, kuten luonnon ja arkkitehtuurin kauneuden, mittaaminen määrällisesti on kuitenkin vaikeaa.
Suoraan mitattavia vetovoimatekijöitä ovat esimerkiksi keskilämpötila, rantaviivan määrä ja vuodekapasiteetti.
Epäsuoraan mitattavia vetovoimatekijöitä voidaan mitata muiden tekijöiden avulla. Esimerkiksi kohteen suuruus vaikuttanee palveluiden määrään.

Clawsonin palvelukapasiteetin luokittelumalli (1966).

Kulttuuripiirikartta.

Tehtävä 10. Vetovoimatekijät (5p)

Tee yleiskatsaus erilaisiin vetovoimatekijöihin edellä esitetyn taulukon avulla. Etsi Suomesta jokaiseen kohtaan vähintään kaksi esimerkkiä (eli kulttuurivetovoimasta kaksi esimerkkiä, luonnonvetovoimasta kaksi esimerkkiä jne.). Kuvaa itseäsi kiinnostavia vetovoimatekijöitä valitsemistasi esimerkeistä. Vastaustasi havainnollistamaan voit käyttää myös kuvia.

Yleiskatsaus vetovoimatekijöihin.

Tehtävä 11. Kulttuuripiirikartta (4p)

Tutustu oheiseen kulttuuripiirikarttaan. Valitse kolme aluetta ja kuvaile lyhyesti ja ytimekkäästi niiden kiinnostavia, sekä nykyaikaisia että historiallisia vetovoimatekijöitä matkailun näkökulmasta. Vastaustasi havainnollistamaan voit käyttää myös kuvia.