1 Kokous

Kokous on määrämuotoinen ja sääntöihin sidottu vuorovaikutustapahtuma, jossa osallistujat pyrkivät saamaan aikaiseksi mahdollisimman laajaa joukkoa tyydyttäviä, hyviä ja pysyviä päätöksiä. Sen muodollisuutta määrittelevät lait, säännöt ja kokoustapa. Kokous on neuvottelua muodollisempi vuorovaikutustilanne, mikä auttaa luomaan osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa.

Kokouksia järjestetään muun muassa yhdistyksissä. Myös muut yhteisöt ovat usein lain mukaan velvoitettuja pitämään kokouksia. Kokouksia järjestetäänkin valtion organisaatoissa, kunnissa sekä taloudellisissa yhteenliittymissä (esim. osakeyhtiöt). Usein päätökset tehdään kokouksissa ja suunnitelmat luodaan sekä asiat valmistellaan esimerkiksi palaverissa ja neuvotteluissa.

Erilaisia kokouksia:

1. lakisääteiset kokoukset (esim. vuosikokoukset, yhtiökokoukset)
2. sääntömääräiset kokoukset (yhdistyksen omat säännöt edellyttävät)
3. ylimääräinen kokous (joku ajankohtainen asia vaatii pitämään)
4. kokouksia pidetään näiden lisäksi tarpeen mukaan

Lakisääteiset kokoukset

Lakisääteiset kokoukset

Katso vielä, mitä eri tahoja koskevat lait määräävät kokouksista. Yhdistyslaissa kerrotaan yhdistysten kokousvelvoitteista (erityisesti luvut 5 ja 6).

Yhdistyslaki

Osakeyhtiölaki sisältää tietoa osakeyhtiöitä velvoittavista kokouksista (erityisesti luku 5).

Osakeyhtiölaki

1.1 Kokoustekniikasta

Kokousten päätökset ovat demokraattisia ja sitovat yhteisön jäseniä. Osa kokousmenettelyistä on lakeihin perustuvia, osa vakiintuneita käytänteitä. Kokoustekniikalla turvataan päätösten laillisuus ja sitovuus. Menettelytapojen noudattaminen helpottaa kokoustyöskentelyä ja säästää aikaa tärkeiden ratkaisujen pohdinnoille. Kokoustaitoihin kuuluu, että jäsentelet ja perustelet asiasi ja kuuntelet muita arvioiden.

Tutustu seuraavaksi kokoustekniikkaan Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen materiaalin avulla.

Kokoustekniikka

Katso myös kokoustekniikkaan liittyvät videot.

Katso video

Etäkokouksista löydät materiaalia Opintokeskus Siviksen sivuilta.

Sivis: Etäkokoukset

Kokouksen erilaiset puheenvuorot:

• pääehdotus = Esittelijän tekemä tai asiasta ensiksi tehty hankkeelle myönteinen ehdotus, joka on usein ennalta valmisteltu.
• vastaehdotus = Kun pääehdotus ei miellytä, voit antaa oman uuden ehdotuksen tai täydentää pääehdotusta.
• hylkäysehdotus = Ehdotetaan, että luovutaan kokonaan asian toteuttamisesta.
• lykkäysehdotus = Ei riittävästi tietoa/vaihtoehtoja, joten käsittelyä ehdotetaan siirrettäväksi esimerkiksi seuraavaan kokoukseen.
• ponsi = Ehdotuspuheenvuoro, joka koskettaa käsiteltävän asian ulkopuolista asiaa ja käsitellään erikseen.
• kannatus = Pidät ehdotusta hyvänä ja sitoudut siihen. Jos yhdistyslain alaisissa kokouksissa muuta kuin pääehdotusta ei ole kannatettu, ehdotus raukeaa eikä päädy äänestykseen.
• repliikki = Korjataan edellisessä puheenvuorossa esille tullut virheellinen tieto (pyydetään: Puheenjohtaja, repliikki.).
• työjärjestyspuheenvuorot = Keskeyttää asian käsittelyn (pyydetään: Puheenjohtaja, työjärjestykseen.). Tavoitteena on vaikuttaa kokouksen toimintaan (esim. ilmoittaa kokoukselle asian päättämiseen vaikuttava tärkeä havainto, kuten unohdus tai virhe, tai ehdottaa taukoa). Eriävä mielipide ja vastalause ovat myös työjärjestyspuheenvuoroja.

Nuija on puheenjohtajan vallan merkki. Tässä ohjeita sen käytöstä:

• 1 kopautus = vahvistus edellä sanotulle
• 2 kopautusta = kokous päättyy
• 3 kopautusta = avauksen merkki
• muutama nopea kopautus = hiljaisuus, "kurinpalautus".

Puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi kokouksen toimihenkilöitä ovat:

pöytäkirjantarkastajat:

• yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa vähintään kaksi, osakeyhtiön kokouksessa vähintään yksi
• ei tarvita kokouksissa, jotka tarkistavat pöytäkirjansa itse joko samassa tai seuraavassa kokouksessa
• tarkastavat, että sihteeri on kirjannut kokouksen päätökset ja tapahtumat oikein pöytäkirjaan ja varmistavat tämän nimikirjoituksellaan
• tarkistusmerkinnän Pöytäkirja on todettu kokouksen kulun mukaiseksi, päiväyksen sekä allekirjoituksensa pöytäkirjantarkistajat kirjoittavat pöytäkirjaan puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoituksen jälkeen.

ääntenlaskijat:

• määrä vaihtelee kokouksen laajuuden mukaan (yleensä kaksi)
• huolehtivat äänestysten toteuttamisesta puheenjohtajan ohjeiden mukaan (mm. jakavat ja keräävät äänestysliput, laskevat äänet, laativat äänestyksen pöytäkirjan)
  
  

1.2 Äänestykset ja vaalit

Jos kokouksessa käsiteltävästä asiasta on useampia kannatettuja ehdotuksia, asiasta järjestetään

• äänestäminen, jos kyseessä on asian ratkaiseminen
• vaali, jos kyseessä on henkilön valinta.

Puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestystavasta (avoin: kädennosto, nimenhuuto, seisaalleen nousu tai salainen: lippuäänestys) ja äänestysjärjestyksestä.

Äänestysmenettely ja -järjestys

Lue lisää äänestysmenettelystä ja -järjestyksistä Opintokeskus Siviksen verkkosivuilta.

Sivis: Äänestysmenettely ja -järjestys

Kukin äänestää vain yhtä vaihtoehtoa. Ääniä ei siis saa olla enemmän kuin osallistujia. Jos joku ei äänestä, hän pidättäytyy äänestämästä. Puheenjohtaja äänestää myös. Mikäli äänet menevät asiaäänestyksessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Jos kyseessä on henkilövalinta tai salainen äänestys, arpa ratkaisee tasan menneen äänestyksen/vaalin.

1.3 Kokousasiakirjat

Tästä voit tarkastella kokouskutsun, pöytäkirjan ja muistion malleja.

Kokousasiakirjat