5 Opiskelun tekstit

Tässä osiossa tutustut muutamaan opiskelussa tarvitsemaasi tekstiin.

Tutkielmaessee

Termi essee tulee latinankielisestä sanasta exagium, joka merkitsee punnitsemista. Hyvän esseen tunteekin siitä, että siinä kirjoittaja punnitsee aihetta eri kannalta ja erilaisiin lähteisiin perustuen. Esseetä käytetään paljon opiskelussa, koska se on ajattelemista kirjoittamalla. Kirjoittaja oppii koko ajan uusia asioita ja asiayhteyksiä kirjoittaessaan esseetä. Esseetekstissä mukana on kirjoittajan omia ajatuksia ja perusteluja, se ei siis ole pelkkää referointia. Esseessä ei käytetä suoria lainauksia lähdeteoksista, vaan lähteiden asiat kirjoitetaan omin sanoin. Suoria lainauksia käytetään vain hyvin harvoissa tapauksissa (esim. lakiteksteissä niitä voi käyttää) ja silloin ne on erotettava muusta tekstistä selkeästi lainausmerkeillä. Esseessä myös yhdistyy AMK-tasoinen tiedollinen reflektointi käytännön kokemuksiin, joten senkin vuoksi se on oiva opiskeluteksti nimenomaan ammattikorkeakoulussa.

Essee sisältää jonkin ongelman, jota tarkastellaan objektiivisesti, eri näkökulmista punniten. Sen vuoksi essee ei voi olla maailmoja syleilevän laaja, vaan aihe täytyy rajata riittävän tarkasti. Muutoin esseestä on vaara tulla liian pintapuolinen. Hyvä essee syventyy rajattuun aiheeseen.

Tärkeää on, että kirjoittajan oma ääni erottuu lähdekirjallisuuden äänestä. Erottautumiseen käytetään lähdeviitejärjestelmää ja myös ns. metatekstiä. Voit vaikkapa kirjoittaa: Mielestäni asia on näin, kun taas Kaipaisen (2015) mukaan…

Esseen rakenne:

  1. Kansilehti ja sisällysluettelo aloittavat esseen.
  2. Ensimmäinen luku on aina johdanto, jossa kerrotaan esseen tarkoitus eli se, mitä siinä aiotaan käsitellä sekä sen tavoite eli se, mitä hyötyä esseestä on.
  3. Käsittelyluvut, joiden tulee olla johdonmukaisia ja kuvaavasti sekä tasapainoisesti otsikoituja. Numeroi luvut juoksevasti. Järjestysnumeron perään otsikossa ei laiteta pistettä (esim. 1 Johdanto). Tekstin hierarkian suunnittelua auttaa alustava sisällysluettelo eli työn dispositio. Järjestele siinä esseeseen valitut ideat hierarkioiksi ja suunnittele niiden järjestystä. Hyvin tehty dispositio ohjaa kirjoittamista. Jos käytät alalukuja, huomioi, että niitä on aina oltava vähintään kaksi. Siis jos on luku 1.1, täytyy olla myös luku 1.2.
  4. Viimeinen luku on aina pohdinta. Se on täysin kirjoittajan omaa tekstiä ilman lainauksia. Pohdinta sisältää myös arvion siitä, mitä opit esseetä kirjoittaessasi.
  5. Lopuksi merkitse lähteet lähdeluetteloon.

Esseemallipohja

Esseemallipohja

KAMK:ssa käytettävän esseemallipohjan löydät täältä. Tallenna mallipohja itsellesi ja käytä sitä kaikissa palautettavissa opiskelun teksteissä.
Esseemallipohja

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjan avulla seurataan oppimisprosessin kehittymistä kohti asetettuja tavoitteita. Se on aina yksilöllinen ja kirjoittajansa näköinen. Oppimispäiväkirja auttaa harjoittelemaan tieteellistä työskentelyä. Kirjaa siihen syntyneet ideat, jäsentele asioita, pohdi asioita oppimispäiväkirjassa kriittisesti ja analyyttisesti, merkitse tekstiisi lähteet ja perustele lähteiden käyttö, pyri tekstissäsi asiatyyliseen ilmaisuun.

Oppimispäiväkirjan jäsentelyssä voit käyttää vai vaikkapa seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä uutta opit aiheesta?
  • Mitä sinun tulisi vielä oppia aiheesta?
  • Mitä motivoivia tai innostavia asioita tuli esiin?
  • Mitä ristiriitaisia ajatuksia tai kysymyksiä on herännyt?

Hyvässä oppimispäiväkirjassa osoitat omaa ajattelua kirjoittamisessa. Käytä kirjallisuutta ja luentoja pohdinnan välineenä. Muista suhtautua kriittisesti käyttämiisi lähteisiin. Pohdi myös kehittymishaasteitasi. Tärkeää on, että dokumentoit ajattelun etenemisen; mitä ajattelit alussa ja miten ajattelusi kehittyi prosessin myötä. Muista myös merkitä lähteet ohjeiden (APA6) mukaisesti.


Referaatti

Referaatti kirjoitetaan täydellisin lausein. Referaatissa pohjateksti selostetaan omin sanoin niin, että alkuperäisen tekstin ydinajatukset siirtyvät muuttumattomina. Sen tulee olla tarkka, selkeä, kattava ja tiivis.

Objektiivinen referaatti tarkoittaa tekstiä, jossa ei ole referoijan omia kannanottoja. Yleensä referaatista puhuttaessa tarkoitetaan juuri objektiivista referaattia. Kommentoiva referaatti lähestyy jo esseetä ja siinä saa kuulua myös referoijan oma ääni.

Referaatti tehdään siis jonkun muun alkuperäisestä tekstistä. Tiivistelmä taas on omasta tekstistä tehty lyhennelmä.

Referaatin tekemisessä auttaa syvälukemisen strategia:

  • Silmäile (otsikko, sisällysluettelo, aloitus, lopetus).
  • Mieti, pohdi, analysoi (mitä halutaan sanoa, kenelle, mikä on tekstin tarkoitus).
  • Lue koko teksti.
  • Etene kappaleittain, tee muistiinpanoja, etsi ydinsanoja ja käsitteitä, alleviivaa ideavirke, anna otsikko kappaleelle.
  • Tee listaus, miellekartta tai merkityssuhdekaavio tekstistä.
  • Luo mieless��si kokonaiskuva tekstistä.

Ohjeita referaatin kirjoittamiseen

  • Mieti, mihin tarkoitukseen kirjoitat. Kuka tekstin lukee?
  • Kerro aluksi pohjatekstin kirjoittaja, otsikko ja julkaisuaika.
  • Viittaa pohjatekstin kirjoittajaan: Hänninen toteaa… Hännisen mukaan…
  • Kirjoita omin sanoin.
  • Tiivistä, karsi sivuasiat.
  • Jäsentele sisältö johdonmukaiseksi. Pohjatekstin rakenteen voi tarvittaessa rikkoa.
  • Älä muuta asiasisältöä.
  • Lukijan on saatava referaatin välityksellä objektiivinen ja totuudenmukainen kuva pohjatekstistä lukematta sitä itse.

Raportti

Työelämässä raportin tarkoituksena on tiedon siirtäminen. Raportti on selonteko jostakin rajatusta asiasta tai tilannekatsaus. Sen muoto ja sisältö määräytyy vastaanottajan mukaan. Käsittele raportissa ensin vastaanottajan näkökulmasta tärkeimmät asiat, pääasioita selittävät asiat vasta sitten.

Hyvä raportti on tiivis, asiatyylinen, helppolukuinen ja nopeasti silmäiltävissä. Kiinnitä huomiota myös raportin ulkoasuun. Se vaikuttaa luettavuuteen. Raportin laatimisen apuna voi käyttää esim. uutiskysymyksiä: kuka, mitä, missä, miksi, milloin, miten?

Raportin rakenteeseen kuuluvat esimerkiksi:

  • asian tai ongelman esittely
  • kirjoittajan havainnot
  • päätelmät, perustelut
  • johtopäätös
  • toimenpide-ehdotus tai vetoomus.

Kirjoittajan ABC

Kirjoittajan ABC

Kirjoittajan ABC -sivustolla on kattava tiivistelmä kirjoittamisen tärkeimmistä säännöistä ja ohjeistuksista.
Kirjoittajan ABC

Kertaus

  • Asiatyylisissä teksteissä käytetään neutraalia, tiivistä ja yksiselitteistä kieltä.
  • Tekstin oikeakielisyys parantaa ymmärrettävyyttä ja luotettavuutta ja on kohteliasta lukijaa kohtaan.
  • Asiatyylisessä tekstissä vältetään vieraiden kielten vaikutusta, fraaseja, muoti-ilmaisuksia ja puhekielisyyksiä.
  • Esseetekstissä on mukana lähdemateriaalin lisäksi kirjoittajan omia ajatuksia ja perusteluja.
Hyvä! Nyt sinulla on hallussa perusasiat asiatyylisestä tekstistä sekä opiskelun teksteistä. Voit siirtyä seuraavaan osioon, jossa tutustutaan lähdeviitejärjestelmään.