Tässä osiossa tutustut muutamaan opiskelussa tarvitsemaasi tekstiin.
Termi essee tulee latinankielisestä sanasta exagium, joka merkitsee punnitsemista. Hyvän esseen tunteekin siitä, että siinä kirjoittaja punnitsee aihetta eri kannalta ja erilaisiin lähteisiin perustuen. Esseetä käytetään paljon opiskelussa, koska se on ajattelemista kirjoittamalla. Kirjoittaja oppii koko ajan uusia asioita ja asiayhteyksiä kirjoittaessaan esseetä. Esseetekstissä mukana on kirjoittajan omia ajatuksia ja perusteluja, se ei siis ole pelkkää referointia. Esseessä ei käytetä suoria lainauksia lähdeteoksista, vaan lähteiden asiat kirjoitetaan omin sanoin. Suoria lainauksia käytetään vain hyvin harvoissa tapauksissa (esim. lakiteksteissä niitä voi käyttää) ja silloin ne on erotettava muusta tekstistä selkeästi lainausmerkeillä. Esseessä myös yhdistyy AMK-tasoinen tiedollinen reflektointi käytännön kokemuksiin, joten senkin vuoksi se on oiva opiskeluteksti nimenomaan ammattikorkeakoulussa.
Essee sisältää jonkin ongelman, jota tarkastellaan objektiivisesti, eri näkökulmista punniten. Sen vuoksi essee ei voi olla maailmoja syleilevän laaja, vaan aihe täytyy rajata riittävän tarkasti. Muutoin esseestä on vaara tulla liian pintapuolinen. Hyvä essee syventyy rajattuun aiheeseen.
Tärkeää on, että kirjoittajan oma ääni erottuu lähdekirjallisuuden äänestä. Erottautumiseen käytetään lähdeviitejärjestelmää ja myös ns. metatekstiä. Voit vaikkapa kirjoittaa: Mielestäni asia on näin, kun taas Kaipaisen (2015) mukaan…
Esseen rakenne:
KAMK:ssa käytettävän esseemallipohjan löydät täältä. Tallenna mallipohja itsellesi ja käytä sitä kaikissa palautettavissa opiskelun teksteissä.
Oppimispäiväkirjan avulla seurataan oppimisprosessin kehittymistä kohti asetettuja tavoitteita. Se on aina yksilöllinen ja kirjoittajansa näköinen. Oppimispäiväkirja auttaa harjoittelemaan tieteellistä työskentelyä. Kirjaa siihen syntyneet ideat, jäsentele asioita, pohdi asioita oppimispäiväkirjassa kriittisesti ja analyyttisesti, merkitse tekstiisi lähteet ja perustele lähteiden käyttö, pyri tekstissäsi asiatyyliseen ilmaisuun.
Oppimispäiväkirjan jäsentelyssä voit käyttää vai vaikkapa seuraavia kysymyksiä:
Hyvässä oppimispäiväkirjassa osoitat omaa ajattelua kirjoittamisessa. Käytä kirjallisuutta ja luentoja pohdinnan välineenä. Muista suhtautua kriittisesti käyttämiisi lähteisiin. Pohdi myös kehittymishaasteitasi. Tärkeää on, että dokumentoit ajattelun etenemisen; mitä ajattelit alussa ja miten ajattelusi kehittyi prosessin myötä. Muista myös merkitä lähteet ohjeiden (APA6) mukaisesti.
Referaatti kirjoitetaan täydellisin lausein. Referaatissa pohjateksti selostetaan omin sanoin niin, että alkuperäisen tekstin ydinajatukset siirtyvät muuttumattomina. Sen tulee olla tarkka, selkeä, kattava ja tiivis.
Objektiivinen referaatti tarkoittaa tekstiä, jossa ei ole referoijan omia kannanottoja. Yleensä referaatista puhuttaessa tarkoitetaan juuri objektiivista referaattia. Kommentoiva referaatti lähestyy jo esseetä ja siinä saa kuulua myös referoijan oma ääni.
Referaatti tehdään siis jonkun muun alkuperäisestä tekstistä. Tiivistelmä taas on omasta tekstistä tehty lyhennelmä.
Referaatin tekemisessä auttaa syvälukemisen strategia:
Ohjeita referaatin kirjoittamiseen
Työelämässä raportin tarkoituksena on tiedon siirtäminen. Raportti on selonteko jostakin rajatusta asiasta tai tilannekatsaus. Sen muoto ja sisältö määräytyy vastaanottajan mukaan. Käsittele raportissa ensin vastaanottajan näkökulmasta tärkeimmät asiat, pääasioita selittävät asiat vasta sitten.
Hyvä raportti on tiivis, asiatyylinen, helppolukuinen ja nopeasti silmäiltävissä. Kiinnitä huomiota myös raportin ulkoasuun. Se vaikuttaa luettavuuteen. Raportin laatimisen apuna voi käyttää esim. uutiskysymyksiä: kuka, mitä, missä, miksi, milloin, miten?
Raportin rakenteeseen kuuluvat esimerkiksi:
Kirjoittajan ABC -sivustolla on kattava tiivistelmä kirjoittamisen tärkeimmistä säännöistä ja ohjeistuksista.