Yrityksen rahoitus, kannattavuus ja toiminnan hallinta

Kun yritys toimii, riskienhallintaan on panostettu ja logistiikka laitettu kuntoon, on aika siirtyä tarkastelemaan toiminnan kannattavuutta ja hallintaa. Lisäksi tässä aihealueessa tutustutaan erilaisiin rahoitusmenetelmiin.

Perehdy oheisiin materiaaleihin sekä yrityksen rahoitusta, kannattavuutta ja toiminnan hallintaa koskeviin kappaleisiin valitsemassasi kirjassa. Tee sitten osion tehtävät ja jatka oman yrityksesi suunnittelua.

Kannattavuus

• Kannattava liiketoiminta tuottaa voittoa.
  • Voitto lasketaan vähentämällä tuotoista kustannukset.
• Kun tulos on nollaa parempi, on tulos voitollinen.
• Voittoprosentti saadaan kertomalla voitto sadalla ja jakamalla tulos liikevaihdolla.

Taloudellisuus

• Taloudellisuus tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti yritys käyttää hyväkseen saamansa tuotantopanokset. Toisin sanoen taloudellisuus paljastaa, mitä on saatu aikaan uhratuilla panoksilla.
• Taloudellisuus lasketaan jakamalla tuotos panoksella.
• Mitä taloudellisemmin yritys toimii, sitä kannattavampi se on
• Taloudellinen toiminta ei kuitenkaan takaa kannattavuutta:
  • Jos asiakas ei osta lopputuotetta, ei taloudellinenkaan toiminta kannata.
  • Vaikka toiminta ei olisikaan taloudellista, se voi silti olla kannattavaa, mikäli asiakkaat ostavat tuotetta kalliimmalla hinnalla.

Esimerkkejä kannattavuuden ja taloudellisuuden mittareista

• tuntikohtainen myynti
• asiakaspalautteet (verkkosivut, palautelaatikot)
• asiakastyytyväisyys
• tuotannon läpimenoajat

Kirjanpito

• Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia.
• Kirjanpidolla on erilläpitovelvoite, jonka mukaan yrityksen menot ja tulot sekä pääoma- ja rahoitustapahtumat on pidettävä erillään muiden yritysten, yhteisöjen, talousyksiköiden tai yrittäjän itsensä menoista ja tuloista.

Esimerkki tuloslaskelmasta.

Tunnuslukuja

• Tunnusluvut valottavat yrityksen tilaa ja kertovat esimerkiksi toiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta. Esimerkiksi katteet, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat yleisesti käytettyjä tunnuslukuja.
• Tunnusluvut lasketaan tuloslaskelman ja taseen tietojen perusteella.
• Yrityksen kustannuslaskennassa tuloslaskelma esitetään muodossa, josta selviävät sekä yrityksen myyntikate että käyttökate.
  • Myyntikate kuvaa, kuinka paljon yritykselle jää rahaa kiinteisiin kustannuksiin ja voitonjakoon.
    • Myyntikateprosentti lasketaan kertomalla myyntikate sadalla ja jakamalla tulos liikevaihdolla.
  • Käyttökate ilmaisee yrityksen tuloksen kaikkien kulujen jälkeen. Käyttökatteeseen lisätään vielä rahoituserät sekä verot ennen voittoa.
    • Käyttökateprosentti lasketaan kertomalla käyttökate sadalla ja jakamalla tulo liikevaihdolla.

Kustannuslaskenta

• Kustannukset jaetaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin.
  • Muuttuvat kustannukset ovat tuotannosta tai asiakasmäärästä riippuvaisia kustannuksia (esim. ostot ja asiakkaille myytävien tuotteiden määrä).
  • Kiinteät kustannukset ovat asiakasmäärästä riippumattomia kustannuksia (esim. vuokrat, hallinnon palkat ja matkustus).

Muita taloudellisia tunnuslukuja

• Kannattavuus kuvaa yritykseen sijoitettujen panosten tuottoja.
• Maksuvalmius kuvaa yrityksen kykyä selviytyä jokapäiväisistä maksuista.
• Vakavaraisuus kuvaa oman ja vieraan pääoman suhdetta.
• Kriittinen piste kuvaa sitä myynnin määrää, jolla yrityksen tulos ei ole voitollinen eikä tappiollinen, vaan tasan nolla euroa.
  • Kriittinen piste lasketaan jakamalla kiinteät kustannukset sadan ja katetuottoprosentin tulolla.
• Varmuusmarginaali kuvaa, kuinka etäällä myynti on kriittisestä pisteestä. Toisin sanoen se kertoo, kuinka paljon myynnin pitää nousta tai myynti saa laskea, jotta kriittinen piste eli nollatulos saavutetaan
  • Varmuusmarginaali lasketaan vähentämällä myyntituotoista kriittinen piste.
  • Varmuusmarginaaliprosentti lasketaan kertomalla varmuusmarginaali sadalla ja jakamalla tulo myyntituotolla.

Katelaskenta

• Katetuottolaskenta huomioi sekä muuttuvat että kiinteät kustannukset. Katetuottolaskelman kautta voidaan muun muassa tarkastella hinnoittelun tasoa suhteessa kustannuksiin ja tehdä tarvittaessa muutoksia.
• Katelaskennassa tuotoista (myynnistä) vähennetään muuttuvat kustannukset, jolloin saadaan katetuotto.
• Tulos lasketaan vähentämällä kiinteät kustannukset katetuotosta.

Tuotantoprosessiin vaikuttaminen

• Markkinat määrittävät paljolti, millaisella tuotanto-, henkilö- tai asiakasmäärällä yrityksen on kannattavaa toimia.
• Muutoksia toimintaprosesseissa voidaan laskea tunnuslukujen avulla.
• Yksi keskeisimmistä asioista on kapasiteetti eli yrityksen enimmäistuotantokyky tiettynä ajanjaksona (esim. kuukausi, vuosi).
  • Kapasiteetti ilmoittaa sen tuotannon määrän, joka normaalina aikana, normaaleilla tuotantovälineillä ja normaalilla henkilöstömäärällä voidaan saavuttaa
    • Esimerkki: Kapasiteetin perusteella voidaan ottaa 15 asiakasta tammikuussa.
• Toiminta-aste kuvaa yrityksen toteutunutta tuotanto-, henkilö- tai asiakasmäärää aikayksikössä.
  • Esimerkki: Hoivapaikkoja on 15, joista tammikuussa asiakaskäytössä on kahdeksan.
• Toiminta-aste voi vaihdella esimerkiksi kausiluontoisuuden tai kysynnän mukaan.
• Toiminta-aste voidaan ilmoittaa myös suhdelukuna, jolloin sitä kapasiteettiin vertaamalla saadaan selville, paljonko kapasiteetista on käytössä.
  • Esimerkki: 20 hoivapaikasta on käytössä viisi, joten toimintasuhde on 25 %.
• Toimintasuhde lasketaan kertomalla toiminta-aste sadalla ja jakamalla tulo kapasiteetilla.
• Toiminnan sopeuttamisen syitä voivat olla esimerkiksi kysynnän muutokset ja nouseva tai laskeva kysyntä.
• Työvoiman saanti kertoo, koulutetaanko alueella osaavaa henkilökuntaa.
• Keinoja, joilla yritys voi vaikuttaa tuotantoprosessiin:
  • Kokonaissopeutus
    • Yritys sopeuttaa toimintaansa kapasiteettia muuttamalla.
    • Kapasiteettia voi lisätä esimerkiksi laajentamalla tiloja, ostamalla uusia laitteita tai lisäämällä henkilökuntaa ja vähentää esimerkiksi luopumalla tietyistä laitteista tai henkilökunnasta.
  • Osittaissopeutus
  • Yritys sopeuttaa toimintaansa kapasiteetin puitteissa. Osittaissopeutuksessa ei siis muutu kapasiteetti vaan yrityksen toiminta-aste ja toimintasuhde.
    • Ajan sopeutuksessa muutetaan esimerkiksi työaikaa esimerkiksi pidemmin työpäivin tai lyhennetyin työviikoin.
    • Tehon sopeutuksessa toimintasuhdetta muutetaan työnopeutta muuttamalla. Esimerkiksi teollisuusyrityksissä voidaan säätää koneiden käyntinopeutta ja palvelualalla hidastaa työtahtia ottamalla vähemmän asiakkaita.
    • Määrän sopeutuksessa muutetaan esimerkiksi vuodepaikkojen määrää tilapäisesti, mikä voi johtaa lomautuksiin tai lisähenkilöstön palkkauksiin.