JOHDANTO

Lasten ja nuorten liikuntasuositukset

Avaa videon tekstivastine(target="_blank")

TEEMAN TAVOITE

Tavoitteena tässä teemassa on, että syvennät tietämystäsi ja taitojasi motoristen perustaitojen harjoittamisesta sekä monipuolisen ja riittävän liikunnan merkityksestä eri ikäkausina lapsilla ja nuorilla. Myös tämän teeman opiskelu edellyttää sinulta kriittisen tiedonhaun taitoja.

TEEMAN SUORITTAMINEN

Teemaan kuuluu kaksi tehtäväosiota; verkkotentti sekä havainnointitehtävä. Verkkotentissä on kolme eri osiota, joihin sisältyy materiaaleihin perehtyminen. Tehtävät on kuvattu yksityiskohtaisemmin tehtäväosiossa, lue ne huolella. Kun olet suorittanut molemmat tehtävät hyväksytysti, pääset etenemään opintojaksolla eteenpäin.

TEHTÄVÄT

TEHTÄVÄ 1: Verkkotentti

Verkkotentti sisältää kolme eri osiota, joihin jokaiseen liittyy materiaalin opiskelu ja siihen liittyvät kysymykset/tehtävät. Sinun tulee saada verkkotentistä 70 % oikein, jotta se on hyväksytty. Opiskele siis materiaali huolellisesti läpi ennen kysymyksiin/tehtäviin siirtymistä. Tentin suoritusaikaa ei ole rajattu. Kun olet tehnyt verkkotentin kaikki osiot, tenttitulos ilmoitetaan sinulle automaattisesti. Jos saat tentistä hylätyn, kertaa uudestaan ne kohdat, joissa pistemäärä on alle 70%.

Osa 1. Motoriset perustaidot

Katso ajatuksen kanssa kaikki materiaalit motorisiin perustaitoihin liittyen. Lajitaitojen oppiminen edellyttää motoristen perustaitojen hallintaa eli lajitaidoissa on kyse motoristen perustaitojen yhdistelmistä. Opiskele alla näkyvistä materiaaleista motoristen perustaitojen luokittelu (Gallahue) ja niihin kuuluvat taidot. Katso myös esimerkit niistä videoilta. Kun olet opiskellut materiaalin, kuittaa materiaali luetuksi. Tämän jälkeen tee tehtävä.

AINEISTO: Motoriset perustaidot, Gallahue

Luitko tekstin?

AINEISTO: Verkkolähteet

Motoriset perustaidot / taitokartta (Valmennustaito)(target="_blank")

Motoriset perustaidot / tasapainotaidot (Valmennustaito)(target="_blank")

Motoriset perustaidot / liikkumistaidot (Valmennustaito)(target="_blank")

Motoriset perustaidot / välineenkäsittelytaidot (Valmennustaito)(target="_blank")

Luitko tekstit?

TEHTÄVÄ: Yhdistä oikein

Osa 2. Motorinen kehitys

Opiskele alla näkyvästä materiaaleista lapsen motorisen kehityksen vaiheet ikävuosina 1-8. Millaisia taitoja lapsen tulisi keskimäärin osata kunakin ikävuonna? Tavoitteena on, että tiedostat, millaista liikuntaa on tarkoituksenmukaista ohjata eri ikäisille lapsille. Lisäksi tiedostat, kuinka lapsen motoristen taitojen haasteet näkyvät lapsen arjessa. Kun olet opiskellut materiaalin, kuittaa materiaalit luetuiksi. Sen jälkeen avaa tehtävät A, B ja C yksi kerrallaan. Avattuasi tehtävät A-C sinulla on 10 minuuttia aikaa vastata niihin. Materiaalien opiskeluaikaa ei ole rajattu.

AINEISTO: Verkkolähteet

Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa. Tiedosta-tunnista-tue. Sivut 1-13 (Innostun liikkumaan)(target="_blank")

Luitko tekstin?

AINEISTO: Motorisen kehityksen tukeminen ja aistitoiminnot, alle 1-vuotias

Lähde: Sääkslahti, A. (2015) Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus 2015. (Liite 1, 236-263)

Yhteenveto varhaiskasvatusikäisten lasten motorisen kehityksen tukemisesta

Tähän tekstiin on kerätty yhteenvedonomaisesti esimerkkejä eri-ikäisten kehitykseen perustuvista liikuntatehtävistä, jotka tukevat varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Nämä sisällöt on koottu keskimääräisen motorisen kehityksen näkökulmasta, kirjattu kehitystä mukailevassa järjestyksessä ja siten, että niitä tulee soveltaa kunkin yksilön kehityksen mukaisesti. Kasvattaja luo lapselle parhaat edellytykset onnistumisen kokemusten saamiselle, kun toiminta vastaa kunkin lapsen sen hetkistä taitotasoa, mutta haastaa kokeilemaan hieman vaativampaakin tehtävää. Lasta kiinnostavassa fyysistä kasvua ja motorista kehitystä tukevassa hetkessä ja liikunnallisessa tuokiossa tulee olla jotain vanhaa ja tuttua sekä jotain uutta ja haastavaa.

Alle 1-vuotias

Sisällä

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Lapsen pukeminen sylissä, miellyttävät peseytymishetket

• Keinuttelu, heijaaminen

• Itsenäinen istuminen ja itsenäinen ruokaileminen

Liikkuminen:

• Pään liikkeiden vahvistaminen (paljon lattialla oloa ja leikkiä)

• Käsillä tavoitteleminen, kurottelu, erilaisten (muoto, materiaali, lämpö) esineiden tunnustelu, esineiden poimiminen ja laittaminen haluamaansa paikkaan

• Vartalon kiertäminen, kierähtäminen

• Ryömiminen, konttaaminen

• Istuminen

• Taputtaminen, roikkuminen, heittäminen, sormi- ja kämmenleikit

• Seisomaannousu tuen varassa, seisominen tuettuna

• Kyykistyminen, "tanssiminen", esineiden poimiminen maasta

• Kävely tuettuna, kävellessä taaperokärryn tai -auton työntäminen

• Kävely ilman tukea

Soveltuvat välineet:

• Pallo, tavoitteluun ja kurkottamiseen houkuttelevat esineet ja telineet

• Tavalliset kotitalousvälineet (kuten muoviset kulhot, kauhat, siivilät, lusikat ja kattilan kannet)

• Erilaisia materiaaleja erityisesti käsin, mutta myös jalkapohjin tunnusteltaviksi ja rypisteltäviksi

• Vedessä kelluvat esineet

• Hiekkalelut

• Vauvakeinu, taaperokärry, työnnettävät isot autot, potkumopo

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Vauvauinti, aikuinen-lapsijumppa, musiikkileikkikoulu, vauvahieronta

Ulkona

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Päiväunet ulkona sään salliessa

Liikkuminen:

• Ulkoileminen rattaissa (tai pulkassa) sitten, kun osaa istua

• Joka suunnasta tuetussa vauvakeinussa keinuminen (kun vauva istuu jo hyvin)

• Liukuminen vatsallaan (jalat edellä!)

• Hiekan taputtaminen, lapioiminen, hiekkakakkujen teko

• Kävely sen jälkeen, kun taito on jo varmistunut sisällä tasaisella pinnalla

Soveltuvat välineet:

• Vauvakeinu, istuma-asentoa tukeva pulkka

• Hiekkalelut

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Perheen yhteinen ulkoilu
Luitko tekstin?

AINEISTO: Motorisen kehityksen tukeminen ja aistitoiminnot, 1-2-vuotias

Lähde: Sääkslahti, A. (2015) Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus 2015. (Liite 1, 236-263)

1-2-vuotias

Sisällä

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Sylissä pukeminen, itsenäinen pukeminen sen verran kuin onnistuu

• Itsenäinen ruokailu

Liikkuminen:

• Käveleminen

• Vetäminen, työntäminen

• Kasaaminen (esim. tyynyt, isot vaahtomuovinpalat, palikat)

• Kerääminen ja kantaminen (esim. lelut, vaatteet, erilaiset tavarat)

• Konttaaminen ja ryömiminen tunneleista

• Penkin päälle kiipeäminen ja alastulo

• Liukuminen (vatsallaan jalat edellä!)

• Kyykistyminen ja esineiden poimiminen (myös vedessä)

• Tanssiminen

• Leikit ja tehtävät, joissa mennään yli, ali ja läpi

• Heittäminen ja hakeminen

• Roikkuminen

• Potkaiseminen paikallaan olevaan palloon

• Ilmapallon lyöminen kämmenellä

• Pää alas -asennot, mm. avustettu kuperkeikka paksun pehmeän patjan päällä

• Juokseminen

• Rappusten ylös kiipeäminen

• Rappusten tulo alas (peruuttaen mahallaan jalat edellä, kontaten ja vähitellen aikuisen avustamana kävellen)

• Keinuminen

• Pieni keppi tai maila yhden käden jatkona ja yritys osua isoon palloon

Soveltuvat välineet:

• Vedettävät ja työnnettävät lelut (esim. taaperokärry, vaunut, isot autot)

• Tavalliset kotitalousvälineet (kuten muoviset kulhot, kauhat, siivilät, lusikat ja kattilan kannet)

• Erilaisia materiaaleja käsin ja jalkapohjin tunnusteltaviksi tai muovailtaviksi

• Kerättäviä, kasattavia, pinottavia ja lajiteltavia esineitä

• Lyömistä ja vasarointia (esim. Hakku-lelut)

• Kankaat, huivit, nauhat

• Ilmapallo

• Iso ja pieni vaahtomuovinen pallo sekä rantapallo

• Kepit ja pienet mailat

• Hernepussi (jongleerauspallo tai footbag)

• Kelluvat ja uppoavat esineet vesileikkeihin

• Patjat tasapainoiluun

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Perheuinti, aikuinen-lapsijumppa, musiikkileikkikoulu, vauvahieronta

Ulkona

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Mahdolliset päiväunet ulkona, päivittäinen ulkoileminen

Liikkuminen:

• Kävely tasamaalla (asfaltti- ja kivipäällyste, hiekka, nurmikko, ohut lumikerros tai hyvin matala rantavesi)

• Kävely loivaan ylä- ja alamäkeen

• Kieriminen loivaa rinnettä alas, kiipeäminen ylös (kontaten tai karhunkävelyllä)

• Liukuminen (vatsallaan, jalat edellä)

Soveltuvat välineet:

• Isot työnnettävät esineet, kuten kuorma-autot, kärryt ja vaunut

• Potkumopo

• Vauvakeinu

• Hiekkalelut

• Kepit ja mailat

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Perheen yhteinen ulkoilu ja retket puistoon, rannalle, pulkkamäkeen, uimahalliin jne.

Luitko tekstin?

AINEISTO: Motorisen kehityksen tukeminen ja aistitoiminnot, 3-5-vuotias

Lähde: Sääkslahti, A. (2015) Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus 2015. (Liite 1, 236-263)

3-5-vuotias

Sisällä

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Itsenäinen pukeminen, itsenäinen ruokailu, vähitellen itsenäisyyttä puhtaudesta huolehtimiseen (kuten käsien pesu ja vaatteiden vaihto) sekä vessassa käymiseen

Havaintomotoriset taidot:

• Eri aistien kautta tulevan tiedon hyödyntäminen

• Kehonhahmotuksen kehittäminen: kehonosien nimeäminen

• Kehon keskilinjan ylittäminen

• Kehon eri puolten liikkeiden rytminen yhteistoiminta

Perustaidot:

• Kävely:

Epätasaisella alustalla, vinoilla ja kaltevilla pinnoilla
Kävellessä esteiden ylityksiä ja alituksia
Kapealla alustalla: hyppynarun päällä lattialla, voimistelu penkin päällä, käännetyn voimistelupenkin päällä, kapean puomin päällä

• Juoksu: Vauhtileikittelyä: erilaisilla vauhdeilla juoksua, esim. hiljaa ja täyttä vauhtia juokseminen

Hyppääminen:
- Tasajaloin ponnistaminen ja tasajaloin alastulo
- Loikkaaminen
- Kinkkaus (tai koukkaus)
- Vuorohyppely
Laukkaaminen:
- Eteenpäin
- Sivuttain, ensin vahvempi kylki edellä, myöhemmin molempiin suuntiin

• Heittäminen:

Kahdella kädellä:

a) (Ison pallon) vierittäminen

b) Alakautta heitto

c) Yläkautta heitto

d) Heitto rinnan korkeudelta

• Yhdellä kädellä:

a) Tarkkuusheitto (saman puolen käsi ja jalka edessä; vrt. darts-tikanheittotekniikka)

b) Pituusheitto (käsien ja jalkojen vastakkaisuusperiaate)

• Kiinni ottaminen:

Kahdella kädellä maata pitkin vierivän pallon
Kahdella kädellä ilmasta ison pallon
Kahdella kädellä pieni pallo ilmasta

• Potkaiseminen:

Kävelyvauhdista paikallaan olevaa palloa
Liikkuvaa palloa
Juoksuvauhdista liikkuvaa palloa

• Lyöminen:

Yhdellä kädellä:

a) (Ilmapalloa) kämmenellä

b) Hyvin lyhytvartisella mailalla (kuten pingismaila) ilmapalloa

c) Lyhytvartisella mailalla pientä vaahtomuovipalloa

d) Keskimittaisella varrellisella mailalla vaahtomuovipalloa

Kahdella kädellä:

a) Maila yhdessä kädessä ja sillä keskikokoisen vaahtomuovipallon pelaamista

b) Mailasta ote kahdella kädellä ja keskikokoisen vaahtomuovipallon pelaamista

c) Oikea mailaote ja erikokoisten pallojen pelaamista

Soveltuvat välineet:

• Erilaiset ja erikokoiset pallot (ilmapallot, rantapallot, vaahtomuoviset pallot, tennispallot sekä fysiopallo tasapainoiluun ja kengurupallo hyppimiseen)

• Erilaiset mailat (lyhytvartisia mailoja kuten pingismaila, pitkävartisia kuten sählymaila)

• Huivit, nauhat (myös kuminauhat), kangaspalat

• Tavalliset arkielämän pienet asiat, kuten sanomalehdet, mehukanisterit, harjanvarret ja kertakäyttömukit

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Lasten omat fyysisesti aktiiviset leikit

• Liikuntaleikkikoulu, liikuntakerhot sekä eri liikuntamuotojen ja urheilulajien harrastamiseen suunnitellut lasten ohjatut harrastusvuorot

Ulkona

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Päivittäinen ulkoilu

Perustaidot:

• Kaikki samat kuin sisällä

Liikkuminen:

• Hiihtäminen:

Kävelyä sukset jalassa, ilman sauvoja
Kävelyä ja liu'uttelua sauvojen kanssa
Tasamaalla vuorohiihtoa
Loivaan ylöspäin viettävään mäkeen vuorohiihtoa
Loivaan alamäkeen vuorohiihtoa ja tasatyöntöä
Vaihtelevassa maastossa vuorohiihtoa ja tasatyöntöä

• Luisteleminen:

Kävelyä luistimet jalassa sisällä maton päällä sekä kävelyä jäällä kengät jalassa, kengillä liukuminen
Kävelyä luistimet jalassa jäällä
Luistelupotkuilla vauhtia ja pitkä liuku kahdella jalalla
Luistelua sivuttaispotkuilla

• Pyöräileminen:

Potkupyörällä tasaisella alueella
Polkupyörällä tasaisella alueella
Polkupyörällä hyvin loivaan alamäkeen
Polkupyörällä hyvin loivaan alamäkeen
Pyöräilyä vaihtelevissa kaltevuuksissa

• Uinti:

Veteen tutustuminen erilaisilla vesileikeillä (astioiden pesua, lelujen pesemistä vesivadissa, laivan uittamista jne.)
Vesisuihkun läpi juoksemista, kahluualtaassa kävelyä, istumista ja polskimista, kasvojen pesua reilulla vesimäärällä
Matalassa lasten uima-altaassa veteen tutustumista erilaisilla leikeillä, kelluvien esineiden uittamista, puhaltamista ja matalasta päästä uppoavien esineiden poimimista
Veteen puhaltelua, kasvojen kastelua, veden alla kyykyssä käyntiä
Kelluntaharjoituksia aikuisen avustamana, lapsen omaehtoisia sukelluksia

Soveltuvat välineet:

• Periaatteessa kaikki samat kuin sisällä

• Erilaiset mailat: sählymailat sekä puiset mailat kuten jääkiekko- ja jääpallomaila

• Potkulauta, potkupyörä, polkupyörä, rullalauta, kolmipyörä

• Pulkat, liukurit, luistimet, sukset

• Voimisteluvanteet, autonrenkaat

• Vedessä kelluvat ja uppoavat esineet (kuten jääkiekot)

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Lasten pihaleikit ja -pelit

• Koko perheen yhteinen ulkoilu ja retket erilaisille liikuntapaikoille (puistot, metsät, uimarannat, pulkkamäet, jääkentät, hiekkakentät, uimahallit, telinevoimistelusalit jne.)

• Vesipeuhula, uimakoulu, luistelu- ja hiihtokoulu, liikuntaleikkikoulu, liikuntakerhot sekä eri liikuntamuotojen ja urheilulajien harrastamiseen suunnitellut lasten ohjatut harrastusvuorot
Luitko tekstin?

AINEISTO: Motorisen kehityksen tukeminen ja aistitoiminnot, 6-8-vuotias

Lähde: Sääkslahti, A. (2015) Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus 2015. (Liite 1, 236-263)

6-8-vuotias

Sisällä

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Itsenäinen pukeminen, itsenäinen ruokailu ja hygieniasta huolehtiminen

• Havaintomotoriset taidot: Kehonhahmotuksen vahvistaminen, kehon eri osien nimeäminen

• Tietoisuus kehon eri puolista

• Kätisyyden valinta ja vahvistaminen

• Kehon keskilinjan ylittäminen

• Voimankäytön säätely

• Tilanhahmotuksen kehittäminen

Motoriset perustaidot:

• Motoristen perustaitojen opettelu ja vahvistaminen (vrt. 3-5-vuotias)

• Kävely:

Kaikki edelliset
Kävelytekniikan automatisoituminen niin, että lapsi jaksaa kävellä kohtuuttomasti väsymättä muutaman kilometrin matkan (esim. 2 km kouluun)

• Juoksu:

Kaikki edelliset
Juoksutekniikan automatisoituminen niin, että lapsi jaksaa juosta kohtuuttomasti väsymättä erimittaisia pyrähdyksiä (esim. 10-200 m) ja että lapsi pystyy juoksemaan erilaisilla pinnoilla ja maastoissa, kuten metsässä ja lumihangessa

• Hyppääminen:

Kaikki edelliset
Erilaisten hyppyjen, hyppelyiden, loikkien ja laukkojen yhdistäminen muihin perustaitoihin (kuten kävelyaskeleisiin, juoksuun tai voimisteluliikkeisiin)

• Heittäminen:

Kaikki edelliset
Erilaisten (erikokoisten, -muotoisten ja -painoisten) pallojen heittämistä eri suuntiin: eteen, taakse, sivuille ja ylös
Pallon pompottaminen alas maahan ja suoraan ylös ilmaan

a) kahdella kädellä yksittäinen pompautus ja kiinniotto

b) jatkuvana (ilman kiinniottoa)

c) yhdellä, vahvemmalla kädellä

d) yhdellä, heikommalla kädellä

e) vaihdellen oikeaa ja vasenta kättä

• Kiinniotto:

Kaikki edelliset
Erilaisten (erikokoisten, -muotoisten ja -painoisten) pallojen kiinni ottamista eri korkeuksista edestäpäin

• Potku:

Kaikki edelliset
Pelejä ja leikkejä, joissa potkaistaan sekä paikallaan olevaa että liikkuvaa palloa eri suuntiin, jalkaterän eri kohdilla (jalan rintaosalla, sisäsyrjällä, ulkosyrjällä)

• Lyönti:

Kaikki edelliset
Erilaisilla mailoilla erilaisten pallojen lyömistä seinään, maaliin, parille
Eri suunnista tulevien pallojen lyömistä (kämmen- sekä rystypuolelta)
Kahden käden sivuttaislyönti lyöntitelineestä (kuten pesä- pallon lyönti)
Kahden käden sivuttaislyönti ylhäältä laskevaan palloon

Liikkuminen:

• Havaintomotoristen ja motoristen perustaitojen soveltamista eri liikuntamuotoihin (kuten jumppaan [telineillä ja välineillä], rytmi- ja ilmaisuliikuntaan, palloiluun sekä kamppailuun)

Soveltuvat välineet:

• Kaikki edelliset

• Lasten mittasuhteisiin ja voimatasoon suhteutetut liikuntavälineet

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Lasten omat fyysisesti aktiiviset leikit

• Eri liikuntamuotojen ja -lajien harrastamiseen suunnatut lasten liikuntakerhot ja harrastusryhmät

Ulkona

Päivittäiset hoitotilanteet:

• Päivittäinen ulkoileminen, vähitellen itsenäinen liikuntavälineiden päälle pukeminen (kuten luistimet tai sukset) sekä omista varusteista huolehtiminen

Liikkuminen

• Hiihto:

Kaikki edelliset
Erilaiset suksi- ja hiihtoleikit
Jarruttaminen ja vauhdin säätely

a) Aura

b) Sivuttaisjarrutus

Ylämäkeen nouseminen

a) Sivuttaisnousu

b) Haaranousu

Mäenlasku

a) Auraamalla (ilman sauvoja)

b) Sukset suoraan, vartalo pystyasennossa

c) Sukset suoraan, vartalo kyyryssä laskuasennossa

• Luistelu:

Kaikki edelliset
Erilaiset luisteluradat, -leikit ja -pelit jäällä (kypärä päässä!)
Jarrutuksia

a) Aura

b) T-jarrutus, joka näyttää enemmän L-kirjaimelta)

c) Sivuttaisjarrutus (eli hockey-jarrutus)

Luistimilla "potkulautailua"
Liukumista kahdella jalalla ja yhdellä jalalla
- Makkara- ja piparikuvioita
- Erikokoisten jäälle tehtyjen ympyröiden ympäriluistelua
- Takaperin luistelua makkara- tai piparikuviotyyliin

• Pyöräily:

Kaikki edelliset
Taitoratoja pyöräilyyn: jarrutuksia, pysähtymisiä, liikkeelle lähtöjä, erikokoisia käännöksiä oikealle ja vasemmalle, eri leveydellä olevia kujia pitkin ajelua, tasapainoilua pyörän polkimien päällä
Yhdessä aikuisen kanssa totuttautumista vähitellen kevyen liikenteen väylillä ajamiseen ja liikenteen havainnointiin pyörällä ajaessa

• Uinti (pitkät hiukset turvallisuussyistä kiinni!):

Kaikki edelliset
Leikit ja pelit vedessä
Itsenäinen kelluminen
Liukuminen
Alkeisuintitekniikat (eli myyräuinti ja alkeisselkäuinti)
Tutustumista rintauintiin ja krooliuintiin
Sukeltaminen lähellä pintaa
Sukeltaminen syvälle

Soveltuvat välineet:

• Kaikki edelliset

• Lapsen koon ja voimatason mukaan suhteutetut liikuntavälineet

Liikkumista ja motoriikkaa tukevat harrastukset:

• Lasten pihapelit ja -leikit

• Koko perheen yhteinen ulkoileminen ja retket (vrt. edelliset)

• Eri liikuntamuotojen ja -lajien harrastamiseen suunnatut lasten liikuntakerhot ja harrastusryhmät

Oppimisvalmiuksien tukeminen

Kehonhahmotus

Kehonhahmotus tarkoittaa sitä, että lapsi tuntee ja tunnistaa, osaa nimetä sekä tahdonalaisesti liikuttaa

• kehon eri osia (esim. pää, olkapää, käsi, kyynärpää, ranne ja sormet)

• kehon eri puolia (esim. etupuoli eli vatsa ja takapuoli eli selkä, oikea ja vasen käsi, kylki ja jalka)

• kehon ääriviivat.

Se kehittyy, kun

• käytetään koko kehoa ja hyödynnetään tuntoaistia erilaissa tehtävissä

• harjoitellaan tunnistamaan, nimeämään ja liikuttamaan kehon eri osia

• liikutaan eteen, taakse ja molemmille sivuille

• tehdään motorisia tehtäviä, joissa ylitetään kehon oletettu keskilinja

• tehdään tehtäviä, joissa havainnollistuu lihasten runsaan jännityksen ja rentouden ero.

Tasapaino

Tasapaino kehittyy, kun tukipintaa pienennetään vähitellen ja painopistettä nostetaan ylemmäksi. Sen lisäksi vaihdellaan monipuolisesti

• alustaa (esim. tasapintainen lattia, mattoja, kynnyksiä, korkeudeltaan erilaisia esteitä ja raput)

• maastonmuotoja (esim. tasamaa, ylämäki, alamäki ja vaihteleva metsämaa)

• välineitä, joiden tukipinta alustaan on erilainen (vrt. paljaat jalat ja luistimet)

• välineitä, joissa on pyörät alla (esim. potkumopo, potkupyörä ja polkupyörä)

Aivopuoliskojen välinen yhteistyö

Aivojen oikean ja vasemman puoliskon yhteistyö kehittyy, kun kehon oikeaa ja vasenta puolta käytetään

• symmetrisesti, kuten ponnistetaan kahdella jalalla ja otetaan kiinni kahdella kädellä

• epäsymmetrisesti, esimerkiksi otetaan pallo haltuun oikealla jalalla tai vasemmalla jalalla

• rytmisesti, vuorotellen kehon molempia puolia liikuttaen, kuten kontaten, kiipeillen ja hiihtäen

• kehon keskilinjaa ylittäen, esimerkiksi oikealla kädellä vasenta olkapäätä taputtaen ja vasemmalla kädellä oikeaa olkapäätä.

Kätisyyden vahvistaminen

Kasvattaja rohkaisee kätisyyden valintaa, kun

• lasta ohjataan sisäisen palautteen kuuntelemiseen, esimerkiksi "Kummalla kädellä on helpompi?" tai "Kummalla jalalla onnistuu paremmin?"

• kasvattaja pukee motoristen taitojen toistamisen leikkeihin

• tehdään tehtäviä, joissa harjoitellaan voimankäytön säätelyä.

Tilan hahmottaminen

Tilan hahmottaminen tarkoittaa lapsen käsitystä itsestä suhteessa ympäröivään tilaan tai esineeseen, esim. lähellä, kaukana, edessä, takana, sivulla, alhaalla, ylhäällä, vieressä ja välissä. Se tarkoittaa myös käsitystä kahden asian välisestä etäisyydestä ja suhteesta sekä ymmärrystä suunnista, kuten oikea ja vasen, etu- ja taka- sekä ylös ja alas.

Tilanhahmotus harjaantuu, kun

• liikutaan monipuolisesti eri suunnissa eli eteen ja taakse, oikealle ja vasemmalle sekä eri tasoissa kuten ylhäällä, keskitasossa ja alhaalla

• liikutaan eripituisia etäisyyksiä

• mittaillaan omalla keholla erilaisia asioita, esim. vanhat mittayksiköt jalka, vaaksa ja kyynärä

• samalla kun liikutaan, nimetään etäisyyksiä ja asioiden välisiä suhteita.

Silmien motoriikka

Silmien motoriikka kehittyy, kun

• harjoitellaan pään ja sen liikkeiden hallintaa vahvistaen kaulan ja niskan lihasvoimaa

• ohjataan katseen kohdistamista yhteen pisteeseen tai kohteeseen.

Luitko tekstin?

AINEISTO: Motoriset perustaidot ja aistitoiminnot

Lähde: Sääkslahti, A. (2015) Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-Kustannus 2015. (Liite 2, 236-263)

Motoriset perustaidot ja onnistumiseen vaadittavien keskeisten aistitoimintojen yhteys niihin

KÄVELY

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pystyy mukauttamaan askeleensa (korkeuden ja pituuden) maaston mukaisesti.

• Lapsi säilyttää vartalon hallinnan yllätyksellisissä tilanteissa, kuten jos tiessä on yllättävä kuoppa tai lumen alla jäätä.

Vakiintunut kävelytekniikka:

• Lapsi voi nostaa katseen maasta, seurata ympäristöään ja reagoida siihen. Tarkoituksenmukaisten lihasten käyttö:

• Lapsen ylävartalo on hallittu, mutta kädet heilahtavat rennosti. Aivopuoliskojen yhteistyö:

• Lapsen käsissä ja jaloissa toimii vastakkaisuusperiaate.

• Lapsi hallitsee vartalon ja raajojen liikkeet.

• Lapsen liikkeet suuntautuvat eteen ja taakse, eivät sivuille.

JUOKSU

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pystyy mukauttamaan askelkorkeuden ja -pituuden maaston mukaisesti.

• Lapsi säilyttää vartalon hallinnan yllätyksellisissä tilanteissa, kuten epätasaisella pinnalla juostessaan.

Vakiintunut juoksutekniikka:

• Lapsi voi nostaa katseen maasta, seurata ympäristöä ja esimerkiksi väistellä eteen tulevia esteitä.

Tarkoituksenmukaisten lihasten käyttö:

• Lapsi ei jännitä muita kuin juoksemisessa tarvittavia lihaksia; turhat jännitystilat ovat pois kehosta.

Aivopuoliskojen yhteistyö:

• Lapsen käsissä ja jaloissa toimii vastakkaisuusperiaate.

Vartalon ja raajojen liikkeiden hallinta:

Lapsen liikkeet suuntautuvat eteen ja taakse, eivät sivuille.
Lapsella on riittävästi lihasvoimaa.
Lapsen jalka nousee selvästi irti maasta, ja juoksussa on havaittavissa selkeä ilmalentovaihe, jolloin molemmat jalat ovat irti alustasta.
Lapsen ylävartalo pysyy juoksun aikana pienessä etunojassa.

HYPPÄÄMINEN

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pystyy säilyttämään tasapainonsa hypyn alastulossa, ei huoju eikä kaadu.

Vakiintunut tekniikka:

• Hypyn eri vaiheet seuraavat sujuvasti toisiaan, ja koko keho suuntautuu hypyn suuntaan.

Tarkoituksenmukaiset lihakset työskentelevät:

• Lapsen jalkalihakset, keskivartalon lihakset ja käsien lihakset toimivat sujuvasti keskenään yhteistyössä ja kaikkien liike suuntautuu samaan suuntaan.

Aivopuoliskojen yhteistyö:

• Lapsen vartalon ja raajojen liikkeet ajoittuvat oikein, samanaikaisina ja -suuntaisina.

Tasahypyssä: raajojen liikkeet ovat symmetrisiä (liikkeissä ja voimankäytössä).
Loikassa: raajojen liikkeet ovat symmetriset mutta eriaikaiset (epäsymmetrinen liike).

Riittävä lihasvoima:

• Lapsi jaksaa ponnistaa itsensä maasta irti.

• Lapsi joustaa polvilla alas tullessaan (eli jaksaa vastustaa lihaksillaan alastulotörmäystä).

HEITTÄMINEN

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pysyy paikoillaan, ei heilu eikä huoju.

Vakiintunut tekniikka:

• Lapsen heitot muistuttavat toisiaan, ja heittävä käsi on valikoitunut.

Tarkoituksenmukaiset lihakset:

• Heiton eri vaiheet seuraavat toisiaan sujuvasti, eikä kehossa ole ylimääräistä jännitystä.

Kahden käden heitto: symmetrinen liike vartalon molemmilla puolilla
Yhden käden heitto: hallitseva käsi heittää, epäsymmetrinen liike

Vartalon ja raajojen liikkeiden hallinta:

• Vartalon symmetrisissä ja epäsymmetrisissä liikkeissä liikesuunta on heiton mukainen.

• Kun heitetään pituutta, käsien ja jalkojen vastakkaisuusperiaate toteutuu.

Riittävä lihasvoima:

• Lapsi jaksaa heittää pallon kauas.

• Lapsi hyödyntää vartalon suurten lihasten voimaa pitkissä heitoissa kiertämällä vartaloa.

Käsitys etäisyydestä ja tarvittavasta voimankäytöstä:

• Lapsi osaa arvioida heittoetäisyyden ja suhteuttaa sen heiton edellyttämään voimankäyttöön.

KIINNIOTTO

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pysyy paikoillaan, ei heilu eikä huoju.

Taito tulkita näköaistin tuomaa tietoa:

• Lapsi osaa huomioida esineen koon, lentoradan, lentonopeuden ja painon sekä suhteuttaa ne oman kehon ja raajojensa liikuttamiseen sekä liikkeiden ajoittamiseen.

Vakiintunut tekniikka:

• Lapsi pystyy ottamaan kiinni eripainoisia, eri korkeudelta ja eri nopeuksilla lähestyviä esineitä.

Tarkoituksenmukaiset lihakset:

• Kiinnioton aikana lapsen vartalo ja kädet joustavat, mutta muuten lapsi on rentona.

Vartalon ja raajojen liikkeiden hallinta, joustaminen:

• Vartalon ja raajojen liikkeet suuntautuvat esinettä vastaan (eli vastaantulo) ja esineen liikkeen suuntaisesti (eli joustaminen).

Käsitys etäisyydestä ja tarvittavan jouston määrästä vastaanotossa:

• Lapsi osaa arvioida pallon lentoradan ja liikkua tarvittaessa palloa vastaan eteen, sivulle tai taakse.

• Lapsi osaa arvioida esineen painon ja käyttää tarvittavan määrän voimaa esineestä kiinni pitämiseen.

POTKU

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pysyy paikoillaan, ei heilu eikä huoju potkaisuhetkellä.

• Lapsi pysyy pystyssä potkaisunjälkeen.

Taito tulkita näköaistin tuomaa tietoa:

• Lapsi osaa huomioida potkaistavan esineen koon, lentoradan, lentonopeuden ja painon sekä suhteuttaa ne oman kehon ja raajojensa liikuttamiseen sekä liikkeiden ajoittamiseen.

Vakiintunut tekniikka:

• Lapsi pystyy potkaisemaan eripainoisia, eri korkeudelta, eri suunnista ja eri nopeuksilla lähestyviä esineitä.

• Lapsi osaa potkaista juoksuvauhdista.

Tarkoituksenmukaiset lihakset:

• Potkaistessaan lapsen kädet tasapainottavat liikettä ja jalka saattaa potkua rennosti.

Vartalon ja raajojen liikkeiden hallinta, joustaminen ja saattaminen:

Potkun aikana näkyy käsien ja jalkojen vastakkaisuusperiaate.
Lapsi osaa joustaa pallon haltuunotossa ennen potkaisua, jos hän haluaa pysäyttää pallon liikkeen ja potkaista paikallaan olevaan palloon.

• Lapsi saattaa potkua jalallaan potkun jälkeen.

Käsitys etäisyydestä ja tarvittavan jouston määrästä vastaanotossa:

Lapsi osaa arvioida pallon liikeradan ja liikkua tarvittaessa palloa vastaan eteen, sivulle tai taakse.
Lapsi osaa arvioida pallon painon ja käyttää tarvittavan määrän voimaa pallon potkaisemiseen.

LYÖNTI

Riittävä tasapaino:

• Lapsi pysyy paikoillaan, ei heilu eikä huoju.

• Lyönnin jälkeen lapsi ei jää pyörimään vaan saa pysäytettyä vartalon ja mailan kiertoliikkeen.

Taito tulkita näköaistin tietoa:

Lapsi osaa huomioida lyötävän pallon koon, lentoradan, lentonopeuden ja painon sekä suhteuttaa ne oman kehon ja raajojensa ja mailan liikuttamiseen sekä liikkeiden ajoittamiseen. Tuloksena on kunnollinen osuma palloon.

Vakiintunut tekniikka:

• Lapsen kätisyys on selvinnyt eli hän tietää, kummalta puolelta hänen on luontevinta lyödä palloa.

• Lapsi pystyy lyömään eripainoisia, eri korkeudelta, eri suunnista ja eri nopeuksilla lähestyviä palloja (kämmenellään tai erilaisilla mailoilla).

Tarkoituksenmukaiset lihakset työskentelevät:

• Lapsi hyödyntää vartalon kiertoliikettä.

• Lapsi hallitsee keskivartalonsa eikä lähde pyörimään lyönnin jälkeen.

Vartalon ja raajojen liikkeiden hallinta, joustaminen ja saattaminen:

Lyönnissä toteutuu käsien ja jalkojen vastakkaisuusperiaate.
Lapsi osaa tulla palloa vastaan ja joustaa, jos hän haluaa pysäyttää pallon liikkeen ja lyödä paikallaan olevaan palloon (esim. sählymailalla lyödessään).

• Lapsi saattaa lyöntiä mailalla lyönnin jälkeen.

Käsitys etäisyydestä ja tarvittavan jouston määrästä vastaanotossa:

Lapsi osaa arvioida pallon liikeradan ja liikkua tarvittaessa palloa vastaan, sivulle tai taakse.
Lapsi osaa arvioida pallon painon ja käyttää tarvittavan määrän voimaa pallon lyömiseen.
Luitko tekstin?

TEHTÄVÄ A: Yhdistä oikein

TEHTÄVÄ B: Täytä tekstistä puuttuvat kohdat laatikosta löytyvillä sanoilla

TEHTÄVÄ C: Mitkä vaihtoehdoista ovat oikein?

Osa 3. Lasten liikuntasuositukset

Katso ajatuksen kanssa Lasten liikunnan suosituksiin liittyvät materiaalit. Opiskele materiaaleista riittävän liikunnan määrä eri ikäkausina, ja mitä tarkoittaa lasten ja nuorten monipuolinen liikunta. Kun olet opiskellut materiaalin, kuittaa materiaali luetuksi. Tämän jälkeen tee tehtävät.

AINEISTO: Verkkolähteet

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (Opetus- ja kulttuuriministeriö)(target="_blank")

Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (Opetus- ja kulttuuriministeriö)(target="_blank")

Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositukset (UKK-instituutti)(target="_blank")

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu (Kasva urheilijaksi)(target="_blank")

Luitko tekstin?

TEHTÄVÄ: Valitse oikea tai oikeat väittämät

TEHTÄVÄ: Täydennä taulukko

TEHTÄVÄ: Perhe roolimallina

Perhe on tärkeä roolimalli lapsen fyysisen aktiivisuuden edistämisessä. Kirjoita tähän (min. 2500 merkkiä), miten perhe voi vaikuttaa myönteisesti lapsen liikunnallisen elämäntavan edistämisessä?

TEHTÄVÄ: Kouluikäisen lapsen valmentaminen

Kirjoita tähän (min. 2500 merkkiä), millaisin toimin sinä valmentajana pystyt tukemaan alle kouluikäisen lapsen monipuolista liikkumista?

TEHTÄVÄ: Roolit

Katso alla olevaa kuvaa. Kuinka monessa eri roolissa sinä toimit tällä hetkellä? Arvioi omaa toimintaasi näissä rooleissa; kuinka toimit niin, että roolisi on liikunnan edistäjä? Jos et löydä omaa rooliasi ko. kuvasta, keksi itsellesi kaksi erilaista roolia. (min. 1250 merkkiä)

TEHTÄVÄ: Lapsen ja nuoren monipuolinen harjoittelu

Mitä monipuolinen harjoittelu tarkoittaa lapsen ja nuoren urheilussa? (min. 2500 merkkiä)

TEHTÄVÄ 2: Motoristen taitojen havainnointitehtävä

Lue verkkolähteissä oleva materiaali ”Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa. Tiedosta-tunnista-tue.”, alkaen sivulta 14. Perehdy huolella havainnointityökaluihin, joita siinä on esitelty.

Valitse yhden ikäryhmän (1-2, 3-5 tai 6-8) Skidireili, jonka toteutat tämän tehtävän yhteydessä. Toteuta Skidireili mahdollisuuksien mukaan jossakin lapsiryhmässä (päiväkoti, harrastus) tai oman/tuttavasi lapsen kanssa. Jos joku reilin osa on mahdoton toteuttaa, voit soveltaa tai jättää sen pois.

Valmistele Skidireili hyvin ja panosta sen toteutukseen. Tulosta havainnointikortti, täytä se toteutuksen yhteydessä ja palauta havainnointikortti palautuskansioon pdf-muodossa.

Tämän jälkeen kirjoita keskustelupalstalle oma arviointisi havainnointitehtävän tuloksista ja siitä, kuinka voisit tässä tapauksessa tukea lasta motoristen taitojen oppimisessa. Käytä tukena koko opintojakson materiaaleja siitä, mitä lapsen pitäisi osata kyseenomaisessa iässä. Merkitse lähdeviitteet ja lähteet näkyviin. Lue muiden kirjoituksia oppiaksesi lisää.

AINEISTO: Verkkolähteet

Motoriikan haasteet varhaiskasvatuksessa. Tiedosta-tunnista-tue. Sivut 13 eteenpäin (Innostun liikkumaan)(target="_blank")

Luitko tekstin?

TEHTÄVÄ: Skidireilin havainnointilomake ja keskustelupalsta

Palauta Skidireilin havainnointilomake tänne:

Kirjoita keskustelupalstalle oma arviointisi havainnointitehtävän tuloksista ja siitä, kuinka voisit tässä tapauksessa tukea lasta motoristen taitojen oppimisessa.

Avaa Discord-ohje(target="_blank")
Avaa keskustelupalsta

Olen palauttanut havainnointilomakkeen.
Olen tehnyt keskustelupalstalle oman arviointini.

OPPIMISPÄIVÄKIRJA

Hienoa, nyt voit siirtyä seuraavaan osioon: Liikunta lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen edistäjänä